EU äänesti torstaina tekonurmikentillä käytettävän kumirouheen käyttökiellosta. Tällä on suuria vaikutuksia suomalaiseen jalkapalloiluun. MTV Urheilu tavoitti Suomen Palloliiton olosuhdepäällikön Tero Auvisen kommentoimaan käyttökiellon vaikutuksia.
Suomessa on vähän vajaa 500 tekonurmikenttää, joista 95 prosentissa on kumirouhetta. Muutos Suomessa tulee olemaan valtava ja se vaatii suuria panostuksia. Mittaluokka voi kasvaa kymmeniin miljooniin euroihin.
Kumirouhe haluttiin kieltää sen ympäristö- ja terveysvaikutuksien vuoksi. Auvinen kokee käyttökiellon siinä mielessä hyvänä, koska asiasta on vihdoin saatu päätös. Kumirouheen kieltämisen prosessi on kestänyt vuosia.
– Tämä päätös on käytännössä kompromissi, eli komission ehdottama kuusi vuotta pidentyi kahdeksaan vuoteen, mikä antaa alalle ja toimijoille enemmän aikaa kehittää uusia ja korvaavia materiaaleja, Auvinen sanoo.
Suomessa on aiemmin kehitelty ja suunniteltu ympäristöystävällisiä tekonurmia, mutta Auvisen mukaan puhe ympäristöystävällisyydestä on hankala ja vaikeasti määriteltävä aihe.
– On niin monia tekijöitä, että milloin voidaan todeta jonkun tuotteen olevan ympäristöystävällisempää kuin jonkun toisen. Se työ on kovassa vauhdissa. Luotamme tekonurmialan yrityksiin, että he kehittelisivät vieläkin ahkerammin vaihtoehtoisia materiaaleja. Niitä on testattu muutaman vuoden ajan ja kokemuksien perusteella korkealaatuista tasoa ei ole vielä saavutettu, Auvinen summaa.
Auvinen kertoo, että asiassa on tehty tiiviisti yhteistyötä Euroopan jalkapalloliiton Uefan ja kansallisten lajiliittojen kanssa. EU-komissioon ja muihin toimijoihin on myös oltu yhteydessä vaikuttamismielessä. Suomen tilanne on siinä mielessä ikävä, että tarpeeksi hyvän korvaavan materiaalin löytäminen ei ole toistaiseksi onnistunut. Haastetta tuovat myös pohjoisen sääolosuhteet.
– Voi sanoa, että meillä ei sellaista kunnollista vaihtoehtoa löydy vielä. On hyviä yritelmiä ja kehityssuuntia, mutta saavutettavuuden ja laadun sekä kustannuksien kanssa on tekemistä. Tämä voi vaikuttaa siten, että meidän kenttien tämänhetkinen laatu heikkenee hetkeksi. Voi olla myös niin, että kenttien käyttöikä pitenee, Auvinen toteaa.
Auvisen mukaan muiden Pohjoismaiden kanssa asian tiimoilta tehdään yhteistyötä viikoittain. Auvinen kertoo, että Suomen esitykseen olisi kuulunut 10-12 vuoden siirtymäaika. Kahdeksan maata oli samoilla linjoilla ja sama määrä oli täysin kieltoa vastaan.
Artikkelin yläosan videolla: Tekonurmi voi muuttua pelialustana täysin jopa vartin pelaamiseen jälkeen. Entä miksi se voi olla vaarallinen polville ja nilkoille?