Tänään julkistetun selvityksen mukaan suomalaisyrityksiin kohdistuva epäilty hybridivaikuttaminen on selvässä kasvussa.
Taloustutkimuksen Keskuskauppakamarin toimeksiannosta toteuttamassa kyselyssä lähes joka neljäs (23 prosenttia) vastaajayritys oli kokenut vaikuttamiseksi epäilemäänsä toimintaa. Edelliseen, vuonna 2018 tehtyyn kyselyyn nähden kasvua on kolmetoista prosenttiyksikköä.
Suurista yrityksistä vaikuttaminen kohdistui kolmasosaan vastaajista. Lähes puolet piti vaikuttamista vähintään melko todennäköisenä.
"Epämääräiset henkilöt kutsuivat kehittämismatkalle Kiinaan"
Yhtenä suurimpana haasteena on hybridivaikuttamisen tunnistaminen. Kaikista vastaajista viidesosa ei osannut sanoa, ovatko ne kohdanneet epäilyttävää toimintaa.
Epäillyt hybridivaikuttamisen keinot vaihtelevat, kuten kyselyyn annetuista avoimista vastauksista voi päätellä.
– Epämääräiset liikemieheksi itseään tituleeranneet henkilöt kutsuivat paikallisia yrityksiä yritysten välisen yhteistyön kehittämismatkalle Kiinaan paikallisen kunnallisen yritystukiorganisaation tuella, yksi vastaaja kertoo.
– Olemme toistuvien tiedonkalasteluyritysten kohteena. Osa viesteistä on täysin uniikkeja meihin kohdistettuja, osa ’normaalia’ internetissä tapahtuvaa kalastelua. Yrityksen johtotason henkilöstöä on myös henkilökohtaisesti lähestytty, toinen vastaaja jatkaa.
Epäiltyä hybridivaikuttamista koetaan myös rekrytoinnin yhteydessä.
– Viime aikoina meille on pyrkinyt ilmaiseen harjoitteluun ja/tai hakenut töihin henkilöitä, joiden on epäilty pyrkineen töihin hankkiakseen tietoja asiakkaistamme. Esimerkiksi maisteritason opinnot Venäjällä suorittanut henkilö huomattavalla työkokemuksella, joka ei tosin pitänyt kokonaan paikkaansa, oli hakemassa ilmaiseen harjoitteluun, vaikka cv:llä olisi päässyt haastatteluun avoimena olevaan työtehtävään, eräs yritys raportoi.
– Entinen tiedustelu-upseeri haki avoinna ollutta työpaikkaa toimistossamme, yksi vastaaja toteaa.
Suomalaisyrityksissä tunnistetaan omat heikkoudet. Niistä suurimpia ovat liika avoimuus ja sinisilmäisyys (67 prosenttia), puutteellinen kyky tunnistaa vaikuttamistilanteita (56 prosenttia), liiallinen riippuvuus kansainvälisistä palveluista tai osaamisesta (39 prosenttia) ja työntekijöiden tietoisuuden ja valppauden puute (35 prosenttia).