Syyttäjä vaatii useiden vuosien vankeustuomioita huumejutussa, jossa Suomeen tuotiin erityisen vahvaa kokaiinia Latinalaisesta Amerikasta.
Poliisin mukaan Suomeen lennätettiin huumetta kaikkiaan yli neljä kiloa, josta poliisi takavarikoi 1,4 kiloa.
Kokaiini oli tavanomaista vahvempaa, haastehakemuksen mukaan jopa 81–88 prosenttista. Se saapui Suomeen poikkeuksellisesti ilman välikäsiä.
Kaksi syytetyistä suomalaisia
Maanantaina Helsingin käräjäoikeudessa alkaneessa pääkäsittelyssä syytettynä on viisi ihmistä. Kaikkia syytetään vähintään yhdestä törkeästä huumausainerikoksesta.
Epäillyistä kaksi on suomalaisia ja kolme ulkomaalaisia, syyttäjä Perttu Könönen kertoo. Hän vaatii epäillyille 4–11 vuoden vankeustuomioita.
Huumeet tuotiin Suomeen kolmella lentomatkalla. Salakuljetusmatkat lennettiin viime vuoden helmikuussa, kesäkuussa ja syyskuussa.
Kokaiinia salakuljetettiin kehon sisällä
Haastehakemuksen mukaan kaksi ihmistä toi helmikuussa Helsinkiin kehonsisäisesti nestemäisen kokaiinierän, joka käsiteltiin Suomessa kiinteään muotoon ja saatiin 1,5 kiloa 71–75 prosenttista kokaiinia.
Erän matkassa oli mutkia, kun aineen vastaanottamisesta syytetty ei haastehakemuksen mukaan ollut tyytyväinen aineen hajuun ja makuun ja palautti sen myyntikelvottomana. Erää kaupiteltiin kuitenkin muiden toimesta eteenpäin.
Kesäkuun ja syyskuun erät tulivat syyttäjän mukaan maahan matkalaukun rakenteisiin kätkettynä.
Käyttö on lisääntynyt suurissa kaupungeissa
Kokaiinin käyttö on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) jätevesitutkimuksen mukaan moninkertaistunut Suomessa viiden vuoden aikana.
Käyttö on lisääntynyt erityisesti eteläisen Suomen suurissa kaupungeissa, mutta kokaiinia löytyy jätevesistä yhä enemmän myös muualla maassa.
Kokaiinin pitoisuudet nousevat jätevesissä viikonloppuisin, mikä kielii siitä, että käyttö painottuu juhlintaan, arvioi THL:n oikeustoksikologiayksikön päällikkö Teemu Gunnar STT:lle maaliskuussa.
Lisääntymisestä huolimatta kokaiinin käyttö on Suomessa vähäistä verrattuna Keski- ja Länsi-Eurooppaan.
Tämä saattaa Gunnarin mukaan johtua Suomen syrjäisestä sijainnista, joka on pitänyt tarjonnan alhaalla ja hinnat korkealla.
Juttua päivitetty kauttaaltaan kello 17.01.