Parhaimmillaan siirretty kehonosa voi saada samanlaisen tuntoaistin kuin alkuperäinen raaja.
Kädensiirron tehnyt käsikirurgian ylilääkäri, professori Jorma Ryhänen kertoo, että uuden käden saanut potilas on toipunut hyvin ja on aika onnellinen.
– Viime viikolla sanoi, että nyt ensimmäistä kertaa tämä käsi tuntuu jo omalta, Ryhänen kertoo.
Eilen uutisoitiin, että marraskuussa tehtiin Suomen historian ensimmäinen kädensiirto.
Lue myös: Suomessa tehtiin ensimmäinen kädensiirto
0:40Kädensiirrossa tunto voi vastata jopa alkuperäistä: Tältä kehonsiirre tuntuu.
Kädensiirrossa työskenneltiin mikroskooppisella tasolla. Ryhänen kertoo, että elimistön eräänlaisina sähköjohtoina toimivat hermot neulotaan hiusta ohuemmalla langalla.
Tuntoaistin ja liikekyvyn saamiseksi hermojen pitää kuitenkin kasvattaa juuret. Hermo kasvaa noin millimetrin päivässä, joten sormenpäihin asti kasvaminen vaatii pitkään.
Parhaimmillaan siirretty kehonosa voi saada samanlaisen tuntoaistin kuin alkuperäinen raaja. Videolla lääkärit kuvailevat, miltä tuntoaistin kehittyminen hermojen kasvaessa tuntuu. He antavat siihen paljon kuvaavan hanskavertauksen.
Käytännössä melkein mitä tahansa kehonosia voidaan siirtää. Esimerkkeinä lääkärit antavat peniksen ja kielen siirron. Katso haastattelusta lisää, miten kehonosia siirretään ja millaisiin tarpeisiin.
Lue myös: Käsien lisäksi myös kasvoja ja kohtuja pystytään siirtämään ihmiseltä toiselle
10:03Suomessa tehtiin ensimmäinen kädensiirto - mikä tulevaisuudessa on mahdollista? Huomenta Suomen vieraina HUS:n ylilääkäri Jorma Ryhänen sekä HUS:n plastiikkakirurgin ylilääkäri Patrik Lassus.