Suomen pitäisi vähentää ilmastopäästöjään 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja vähintään 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi metsien ja maaperän hiilinielua pitäisi kasvattaa nykyisestä. Suomen ilmastopaneeli esittelee tänään suosituksensa seuraavien vuosikymmenten päästövähennystavoitteiksi.
Liikenne aiheuttaa viidesosan Suomen päästöistä ja on tärkeässä roolissa päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa. Jotta päästöt saataisiin alas, tarvitaan esimerkiksi siirtymistä sähköautoihin, julkisen liikenteen edistämistä ja kierrätyspolttoaineiden kehittämistä raskaalle liikenteelle sekä laiva- ja lentoliikenteelle.
– Kun hallitus pystyisi tekemään viisaat päätökset liikenteen päästöjen vähentämiseksi, silloin olisi jo paljon voitettu. Se on poliittisesti hankalaa, mutta kehityssuunta liikenteessä on selvä. Jo tällä hetkellä, jos henkilö olisi ostamassa uutta autoa, niin pieni kuin keskikokoinenkin sähköauto tulee käyttäjälleen edullisemmaksi kuin polttomoottoriauto vastaavassa luokassa. Sähköautojen nopea kehitys luo perustan sille, että näiltä osin päästövähennykset pystytään kyllä löytämään, uskoo Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.
Seuraavien kymmenen vuoden aikana vähennetään ainakin energiantuotannon päästöjä.
"Polkumme on realistinen toteuttaa"
Suomen ilmastopaneelin tänään julkaistun suosituksen mukaan päästöjä pitäisi vähentää vuoteen 2030 mennessä 60 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Vuoden 2035 tavoite on 70 prosenttia ja hallitusohjelmaankin kirjattu hiilineutraalius. Vuoteen 2040 mennessä vähennys olisi jo 80 prosenttia ja 2050 vähintään 90, ehkä jopa 95 prosenttia.
– Ei meillä ainakaan ilmastopaneelin tietojen pohjalta ole mitään epäilystä, etteikö se polku, mikä me on hahmoteltu, ole paitsi Pariisin sopimuksen hengen mukainen, myös realistinen toteuttaa, vakuuttaa Ollikainen.
"Kuluttajan valinta ei ole polttopisteessä"
Seuraavien kymmenen vuoden aikana päästövähennykset kohdistuvat pääasiassa energiantuotantoon ja teollisuuteen. Kivihiilen poltto lopetetaan ja turpeen käyttö vähintään puolitetaan. Tavallisen tallaajan elämä ei vielä muutu radikaalisti.
– Liikennettä lukuun ottamatta se kuluttajan valinta ei ole kovin isossa polttopisteessä. Ne ratkaisut, jotka tehdään vuodesta 2030 eteenpäin, niin siellä ehkä tulee suurempi merkitys esimerkiksi ravintoa koskeville valinnoille, pohtii Ollikainen.
Keinoäly auttaa päästöjen vähentämisessä
Ilmastopaneelin puheenjohtaja uskoo, että teknologian kehittymisestä on paljon apua päästöjen vähentämisessä.
– Keinoäly on astumassa kaikkien ratkaisujen olennaiseksi tueksi ja saattaa olla, että se tulee olemaan yksi niistä olennaisimmista tekijöistä, jolla me päästään fossiilisista polttoaineista eroon. Varmasti myös kotitalouksille tulee lisää älyä eli vedenkäytön, lämmön ja vastaavien osalta kotitalouskohtainen säästömahdollisuus lisääntyy.
Metsien ja maaperän hiilinieluja pitäisi kasvattaa nykyisestä.
Metsänomistajille uusia kannusteita
Päästövähennysten lisäksi ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää metsien ja maaperän hiilinielun kasvattamista nykyisestä.
– Maaperäpäästöjen vähennys, metsäkadon vähentäminen, suometsien uusimiseen jatkuvan kasvatuksen menetelmät ja kenties olisi järkevää lisätä metsänomistajille kannusteita tuottaa yhtä aikaa arvopuuta myyntiin ja hiilinielua omiin metsiin, luettelee Ollikainen keinoja nielujen kasvattamiseen.
Jos päästöjä sitovien hiilinielujen kasvattaminen ei onnistu, päästöjä pitää vähentää muualla suunniteltua enemmän.