Pitkään sodasta ja levottomuuksista kärsinyt Irak on demokratia ja maan uusin kehitys on olult suotuisaa, sanoo Suomen Irakin-suurlähettiläs Päivi Laine. Suomen ja Irakin suhteet ovat hänen mukaansa hyvällä tolalla.
– Irak on Suomelle itse asiassa tärkeä valtio, eikä vain turvapaikanhakijoiden takia. Meillä on aika iso irakilainen vähemmistö. Vanhaa diasporaa on ehkä 7000 Suomen ja sen lisäksi myöhemmin tulleet, Laine kertoo.
Laine toivoo, että perinteisesti vilkkaat kauppasuhteet maiden välillä olisivat elpymässä.
– Irakin ja Suomen välillä on perinteisesti käyty paljon kauppaa. Irak on ollut meille suuri vientimarkkina. Se on ollut vuoden 2003 Irakin valtauksen jälkeen paljon aiempaa vaikeampaa, mutta täytyy tietysti toivoa, että kauppa elpyy.
Irak menossa hyvään suuntaan
Laineen mielestä Irakin yhteiskunta on tällä hetkellä menossa hyvään suuntaan. Pääministeri Haider Al-Abadi julisti joulukuussa Isisin kalifaatin voitetuksi. Isis ei enää hallitse mitään alueita, vaikka järjestö ei ole täysin kadonnutkaan.
– Pahimmillaan Isis hallitsi kolmasosaa Irakista. Nyt Irak on itse oman alueensa valtias. Isis on kuitenkin kalifaatin lisäksi myös ideologia, eikä ideologiaa ole vielä nitistetty. Irakissa käydään vielä kahnauksia ja osin soditaankin Isisin rippeitä vastaan.
Laineen mukaan Irak on puutteistaan huolimatta kuitenkin toimiva demokratia, jossa järjestetään vaaleja säännöllisin väliajoin. Seuraavat parlamenttivaalit järjestetään toukokuun 12. päivä.
Oikeusjärjestelmän toiminnassa on Laineen mukaan kuitenkin parannettavaa. Sharia-laki vaikuttaa oikeusjärjestelmän taustalla, mutta se ei ole Laineen mukaan ongelma. Sen sijaan lakien toimeenpano ja ankarat rangaistukset ovat. Laineen mukaan Isisin kanssa yhteistyössä olleet saavat nopean oikeudenkäynnin jälkeen hirttotuomiot. EU ja monet järjestöt ovat kritisoineet kuolemantuomion käyttöä.
– Hauraissa valtioissa kuten Irak lainsäädäntö usein on ihan kohdallaan, mutta sen toimeenpano on hankalaa, Laine sanoo
Jokaisella puolueella oma armeija
Suomen ulkoministeriö kehottaa välttämään Irakiin matkustamista matkustustiedotteessaan. Uhkana maassa ovat lukuiset aseelliset ryhmittymät.
– Irakissa on edelleen hyvin paljon aseistautuneita ryhmiä. Niitä on eri poliittisilla ja uskonnollisilla ryhmillä. Bagdad on Irakin turvallisuusviranomaisten käsissä, mutta maakunnissa on paljon erilaisia aseellisia joukkoja. Tämä on karkeaa, mutta sitä voi verrata siihen, että jos Suomessa jokaisella poliittisella puolueella olisi omat asevoimat.
Turvallisuustilanne on Laineen mukaan kuitenkin paranemassa. Hän kertoo The Economistin toimittajasta, joka oli onnistunut ajamaan maan halki kuolematta.
– Varmaan vuoden 2003 jälkeen hän oli ensimmäinen, joka ajoi maan läpi Kuwaitin rajalta Turkin rajalle ilman turvaa ja ilman tarkastuksia ja on yhä elossa.
Irakilaisille eri tavalla vaarallinen kuin ulkomaalaisille
Laineen mielestä ei ole ristiriitaista, että Suomi palauttaa kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita Irakiin, mutta samaan aikaan neuvoo suomalaisia olemaan matkustamatta sinne.
– Irak on irakilaisille eri tavalla vaarallinen tai turvallinen kuin se on länsimaisille. Länsimaisille suurin uhka on kidnappaukset. Pienetkin ryhmät tai jopa yksittäiset ihmiset pystyvät miettimään, saisiko kidnappauksella jotain tuloja. Siellä on yhä Isisin nukkuvia soluja ja paljon aseistusta. Ulkomaalainen ei pysty siellä samalla tavalla luovimaan kuin paikallinen pystyy. Irakilaisille on siellä erilaiset uhat kuin ulkomaalasille. Toisaalta Irak on 36 miljoonan kansa ja suuri osa siellä elää ihan hyvin.
Lähetystön uudelleenavaaminen mahdollista
Laine on kiertävä suurlähettiläs, joka toimii Helsingistä käsin ja tekee säännöllisiä vierailuita Irakiin. Suomi sulki Irakin-lähetystönsä turvallisuustilanteen takia jo ensimmäisen Irakin-sodan aikana vuonna 1991. Lähetystön uudelleenavaaminen voisi Laineen mukaan olla kuitenkin ihan mahdollista. 14 EU-maalla on tällä hetkellä lähetystöt Irakissa.
– Varmasti tarpeita siihen alkaa tulla, koska Suomella on paljon suhteita Irakiin, Laine arvioi.