Suomen jäänmurtajayhteistyö USA:n ja Kanadan kanssa etenee – "Miljardiluokan mahdollisuudet"

Suomi, Yhdysvallat ja Kanada ovat allekirjoittaneet Washingtonissa yhteisymmärryspöytäkirjan jäänmurtajayhteistyöstä. Suomesta pöytäkirjan allekirjoitti elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.).

Rydman kertoi STT:lle tiistaina ollessaan matkalla Yhdysvaltoihin, että yhtenä tavoitteena on saada suomalaisille telakoille tilauksia Yhdysvalloista ja Kanadasta.

Maat ovat havahtuneet kaluston tarpeeseen tilanteessa, jossa geopoliittinen kilpailu pohjoisella napa-alueella on kiihtynyt. Kanadan valtion jäänmurtajien korvausohjelmassa on yhteensä 24 jäänmurtajaa. Yhdysvallat on laatinut jäänmurtajien hankintasuunnitelman, jossa on vähintään 8 uutta jäänmurtajaa.

– Meidän tavoitteenamme ja pyrkimyksenämme tietysti on, että mahdollisimman iso osa tästä kalustosta valmistettaisiin joko suomalaisilla telakoilla tai ainakin suomalaisten yritysten voimin, kertoi Rydman STT:lle tiistaina.

Presidentti Alexander Stubb sanoi heinäkuussa, että Yhdysvallat tarvitsee seuraavien kymmenen vuoden aikana arviolta 70–90 uutta jäänmurtajaa.

Jos edes osa tilauksista saadaan suomalaisille telakoille, puhutaan suurista summista.

– Voidaan puhua miljardiluokan mahdollisuuksista, arvioi Rydman.

Rydmanin mukaan ensimmäisinä yhteistyöstä voisivat hyötyä Helsingin ja Rauman telakat.

– Rauman ja Helsingin telakoilla on pitkäaikaista kokemusta ja osaamista jäämurtajien ja muiden jäisissä vesissä kulkevien alusten valmistamiseen.

Lue myös: Suomi ja USA valmistevat yhteistyötä, jonka avulla Valkoinen talo haluaa murtautua arktiselle alueelle

Venäjällä kalustoylivoima arktisella alueella

Pöytäkirjalla pyritään luomaan poliittista selkänojaa sille, että yritykset voisivat saada tilauksia valtiollisilta toimijoilta.

Pohjois-Amerikassa jäänmurtajat ovat valtion aluksia, ja niitä koskevat säädökset estävät niiden rakentamisen ulkomailla. Niin sanotulla Ice pact -yhteistyöllä pyritään ratkomaan tätä ongelmaa.

Rydman uskoo, että tietoa ensimmäisistä tilauksista voidaan saada jo ensi vuonna. Silloin voisi olla selvillä myös se, millä tavalla Yhdysvaltojen ja Kanadan kotimaisuussäädökset tulevat huomioiduiksi niin, että maat voivat olla yhteistyömalliin tyytyväisiä.

Arktisen alueen merkitys on kasvanut. Rydmanin mukaan Atlantin toisella puolella on herätty siihen, että Venäjällä on tällä hetkellä ylivoima jäänmurtokalustossa arktisella alueella.

– Tämä muodostaa aika ison turvallisuuspoliittisen haasteen.

Myös Kiinalla on mielenkiintoa pohjoiseen napa-alueeseen. Ilmaston lämpeneminen voi lisätä pohjoisten laivareittien hyödyntämistä.

Yhdysvallat ja Kanada joutuvat siis puntaroimaan, painaako vaakakupissa enemmän sataprosenttinen kotimaisuus vai se, että turvallisuushaasteeseen pystyttäisiin vastaamaan kohtuullisessa ajassa.

Rydmanin mukaan ei ole merkkejä siitä, että hanke hidastuisi Yhdysvaltain tulevan presidentin Donald Trumpin kaudella.

– Ymmärrykseni mukaan Donald Trump suhtautuu tämän kaltaiseen hankkeeseen varsin myönteisesti.

"Ehdoton ykkösvaltio"

Yhteistyön taustalla on Suomen pitkäaikainen perinne jäänmurtajien rakentamisessa.

Toisen maailmansodan jälkeen telakkatoiminta lähti Suomessa voimakkaaseen kasvuun. Erityisen paljon jäänmurtajia rakennettiin 1970–1980-luvuilla.

Rydmanin mukaan Yhdysvalloissa ja Kanadassa on aiemmin ollut kykyä rakentaa jäänmurtajia ja muita jäisissä vesissä liikkuvia aluksia, mutta sittemmin osaaminen on rapistunut.

Suomessa osaamista on sen sijaan pidetty yllä. Nykyisistä jäänmurtajista noin 60 prosenttia on rakennettu suomalaisilla telakoilla ja noin 80 prosenttia on suomalaisyritysten suunnittelemia.

– Suomihan on jäänmurtajaosaamisen ehdoton ykkösvaltio.

Kanadalaisyhtiö osti telakan

Rydman kertoo, että jäänmurtajayhteistyö on edennyt rivakasti. Yhden sillan Atlantin yli muodosti se, kun Helsingin telakka siirtyi kanadalaiseen omistukseen.

Kanadalainen laivanrakennusyhtiö Davie osti Helsingin telakan noin vuosi sitten. Davie on erikoistunut raskaisiin jäänmurtajiin. Tätä ennen telakan omisti kyproslainen sijoitusyhtiö Algador Holdings, jonka omistaa kaksi venäläistä liikemiestä.

Viime maaliskuussa Rydman oli meriteollisuusaiheisella vienninedistämismatkalla Kanadassa ja Yhdysvalloissa.

– Sillä matkalla pyörät lähtivät pyörimään aika hyvin eteenpäin.

Heinäkuussa Naton huippukokouksen yhteydessä Suomi, Yhdysvallat ja Kanada antoivat julkilausuman aikeistaan tiivistää jäänmurtajia koskevaa yhteistyötään. Rydman kertoo, että nyt allekirjoitettu pöytäkirja on astetta konkreettisempi.

Suomen Nato-jäsenyys on osaltaan tasoittanut tietä yhteistyölle.

– Kun toimitaan liittolaisten kesken, se on aina vähän luottamuksellisempaa ja helpompaa.