Suomen kansalaisten muuttotappio on jatkanut vähenemistään, selviää Tilastokeskuksen muuttoliiketilastosta.
Suomalaisten nettomaahanmuutto on ollut tappiollista 2010-luvulla, mutta suunta on ollut vähenevä vuosina 2016–2019.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisten nettomaahanmuutto oli viime vuonna 1 456 muuttoa tappiollinen. Runsaat 10 000 Suomen kansalaista muutti ulkomaille ja ulkomailta Suomeen muutti runsaat 8 500 Suomen kansalaista.
Trendi on tilastojen valossa laskeva kaikissa koulutusryhmissä. Perusasteen koulutuksen saaneiden ja koulutukseltaan tuntemattomien nettomaahanmuutto nousi viime vuonna positiiviseksi.
Suomen nettomaahanmuutto on Tilastokeskuksen mukaan ollut positiivinen jo pitkään. 2010-luvulla maahanmuuttoja on vuosittain ollut 12 000–17 000 enemmän kuin maastamuuttoja vuosittain.
Muuttovoitto on viime vuosikymmenen aikana koostunut lähes kokonaan tai kokonaan ulkomaalaistaustaisista.
Kuntien välillä liike aaltoilee talouden mukana
Kuntien välisten muuttojen määrä on ollut tasaisessa kasvussa 1990-luvulta alkaen, ja kuntien sisäiset muutot ovat pysyneet suurin piirtein samoissa lukemissa 2000-luvun alusta saakka. Myöskään viime vuosi ei ole tilastoissa poikkeus.
Väkilukuun suhteutettuna kuntien välillä on niin ikään muutettu vilkkaasti, vaikka vuosituhannen vaihteen jälkeen kasvu onkin tasaantunut.
– Kyseiselle ajanjaksolle tyypillistä on ollut muuttojen taloudellisten suhdanteiden mukaan aaltoileva lievästi nouseva trendi, Tilastokeskuksen tiedotteessa sanotaan.
Maan sisällä muutot ovat pääosin suuntautuneet kaupunkimaisiin kuntiin, oli muuttaja sitten suomalais- tai ulkomaalaistaustainen.
Kaupunkimaisissa kunnissa kokonaismuuttovoittoa on pitänyt yllä ulkomaalaistaustaisten maahanmuuttojen suuri määrä suhteessa maastamuuttoon. Suomalaistaustaisilla maastamuutto on kaupunkimaisissa kunnissa ollut maahanmuuttoa vilkkaampaa.