Suomen kanta hävisi, kun Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta äänesti tiistaina metsien hiilinielujen laskentatavasta. Epäedullinen laskentatapa voi johtaa siihen, että Suomen metsiä ei lasketa hiilinieluksi EU:n päästölaskelmissa, vaan Suomi joutuu ostamaan muilta mailta hiilinielukiintiöitä.
Ympäristövaliokunnan selvällä enemmistöllä hyväksymä mietintö lähtee siitä, että metsien määrän kehitystä vertaillaan vuosiin 2000–2012. Mietintö hyväksyttiin äänin 53 puolesta ja 9 vastaan.
Metsän määrän ajallinen vertailu on Suomessa monien mielestä huono asia, koska metsien hakkuita ollaan lisäämässä tuntuvasti.
Suomi ei saanut läpi argumenttiaan siitä, että myös uuden metsän istutus ja hoidetun metsän kasvun nopeutuminen otettaisiin laskelmissa huomioon. Suomi voi joutua ostamaan muilta EU-mailta hiilinielukiintiöitä, jos se kasvattaa hakkuitaan kuten on suunniteltu lukuisten biotehdashankkeiden takia.
Suomen hallituksen kannalta peli ei ole vielä menetetty. Lopulliset päätökset tehdään vasta syksyllä parlamentin, komission ja ministerineuvoston välisissä neuvotteluissa.
Ympäristövaliokunta on yksi kolmesta EU-parlamentin valiokunnasta, jotka lausuivat kantansa siitä, miten maankäyttö pitäisi ottaa huomioon EU:n päästötavoitteissa. Teollisuus- ja maatalousvaliokunnat ovat ottaneet aiemmin Suomelle suotuisamman kannan.
Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki (kesk.) sanoo jatkavansa kamppailua sen puolesta, että metsien määrän historiallisesta vertailusta luovutaan.
– Valiokunnan esitystä käsitellään seuraavaksi täysistunnossa. Tavoitteena on, että esitys muuttuu. Jos ei muutu, niin viimeinen mahdollisuus on yhteisneuvotteluissa jäsenmaiden neuvoston kanssa, Jäätteenmäki sanoo.