Suomen hallituksen ja metsäteollisuuden ajama kanta voitti, kun Euroopan parlamentti äänesti metsien hiilinielujen laskentatavasta. Parlamentti hyväksyi ympäristövaliokunnan mietinnön suomalaismeppien ajaman muutoksen kanssa.
Suomalaiset pitivät epäreiluna esitettyä mallia, jossa tulevia hakkuita olisi verrattu vuosien 2000–2012 intensiteettiin. Vertailuvuosien valinta kohtelee eri maita hyvin eri tavalla, ja Suomessa ajanjaksoa pidettiin epäedullisena.
Laskentakaava on kuitenkin monimutkainen, ja siinä otetaan todennäköisesti huomioon useampia seikkoja.
Valtaosa suomalaismepeistä kannatti muutosta, jonka myötä vertailuun tulisi enemmän liikkumavaraa ja sana intensiteetti poistettaisiin.
Arvostelijoiden mukaan suomalaisten ajama muutos vie pohjaa hiilinielulaskennalta.
Lopullisesti hiilinielujen laskentasäännöistä päätetään parlamentin, komission ja ministerineuvoston välisissä neuvotteluissa.
Suomelle voi koitua laskennan takia lisäkustannuksia tai lisää päästövelvoitteita, jos laskenta osoittaa Suomen hakanneen liikaa metsiä.
Metsien hiilivaraston varmistaminen on osa EU:n ilmastopolitiikkaa. Se on yksi kolmesta EU:n ilmastopolitiikan pilarista. Kaksi muuta ovat teollisuuden päästökauppajärjestelmä sekä sen ulkopuolelle jäävän sektorin omat päästövelvoitteet.