Milloin koronatilanne hellittää? Eri alojen asiantuntijat arvioivat alkanutta vuotta: "Rokottamisella ei ole suurta vaikutusta epidemiaan keväällä"

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen ennakoi, että Suomen koronatilanne ei tule merkittävästi helpottumaan kevään aikana. 

– Rokottaminen on sen verran hidasta, että sillä ei ole suurta vaikusta epidemian kulkuun keväällä. Vaikka AstraZenecan rokote saisi myyntiluvan tammikuussa, emme ehdi niin isoa väestönosaa rokottaa, että se vaikuttaisi koko epidemian tasolla.

Lue lisää: THL: Koronarokotteen saaminen kaikille aikuisille voi kestää vuoden

Lue lisää: AstraZenecan ja Oxfordin koronarokote saatetaan hyväksyä jo tammikuussa

Tilanteen huononeminen on mahdollista

Järvisen mukaan on mahdollista, että Suomessa koronatilanne huononee entisestään kevään aikana. Epävarmuutta tuovat erityisesti Britanniasta lähtöisin oleva koronavirusmuunnos ja muun Euroopan tautitilanne.

– Useissa Euroopan maissa tartuntojen määrä on joulukuusta lähtien jyrkästi noussut. On olemassa iso riski siihen, että myös Suomessa olemme talven aikana vieläkin huonommassa tilanteessa kuin aikaisemmin epidemian aikana, Järvinen ennustaa.

Järvisen arvion mukaan koronatilanne helpottunee kesällä, jolloin arviolta yli 2 miljoonaa suomalaista on saatu rokotettua.

Katso video: Rokotustutkimuskeskuksen johtaja kommentoi, voivatko suomalaiset olla rokotettuina jo kesäksi. Juttu jatkuu videon jälkeen...

– Alamme nähdä rokotteen tuomaa tehoa ehkä kesällä, kun riittävän suuri osa väestöstä on rokotettu. Lisäksi taudin esiintyminen tulee kesällä vähenemään myös koronaviruksen vuodenaikaisvaihtelun myötä.

Järvinen uskoo, että rajoituksista päästään eroon vasta, kun valtaosa, arviolta 70 prosenttia väestöstä on rokotettu.

– Tietysti, jos näemme sitä ennen, että rokotteiden myötä riskiryhmien sairastumisia ei enää ilmene, niin rajoitusten purkamista voidaan alkaa harkita. Oma ennusteeni kuitenkin on, että olemme hyvin paljon tekemisissä koronan kanssa koko talvikauden ja kevään ajan.

Uusi muunnos luo epävarmuutta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan Britannian ja Etelä-Afrikan virusmuunnokset aiheuttavat aiempaa nopeammin leviävän epidemian uhan. Siksi matkustajalennot Britanniasta, Irlannista ja Etelä-Afrikasta Suomeen on kielletty 18. tammikuuta asti.

– Kaiken todistusaineiston valossa näyttää siltä, että brittimuunnos on aiempia viruslinjoja 50-70 prosenttia tartuttavampi. Etelä-Afrikan muunnoksesta ei ole yhtä vahvaa näyttöä, kertoo Helsingin yliopiston evoluutiobiologi Tuomas Aivelo 

Lue lisää: Suomalaistutkijat: Koronaviruksen uusi mutaatio huomattavasti tartuttavampi, tällaiset toimet saavat kannatusta

Britannian koronavirusmuunnos on levinnyt tähän mennessä 29 maahan ja Etelä-Afrikasta peräisin olevaa muunnos 11 maahan. 

Aivelo arvelee, että lista maista, joissa uusi muunnos leviää, kasvaa jatkuvasti.

– Emme tiedä tarkkaan, kuinka laajasti uusi virusmuunnos on Euroopassa levinnyt. Olemme ikään kuin koko ajan myöhässä havaitsemaan sitä. Vuosi tulee olemaan kelloa vastaan juoksemista.

Lue myös: Brittitutkijalta huolestuttava arvio: Britanniassa levinnyttä koronan uutta muunnosta jo suurimmassa osassa Euroopan maita

Tehokas testaaminen tärkeää

Aivelo arvelee Järvisen tavoin, että koronatilanne Euroopassa tulee huononemaan kevään aikana.

Suomessa tilanne ei Aivelon mukaan vielä näytä huolestuttavalta, sillä joulukuussa otettujen näytteiden perusteella muunnokset eivät leviä Suomessa laajasti.

– Meillä on myös hyvä tilanne ottaa vastaan uusi muunnos. Jos tapauksia on vähän, niin eivät ne saman tien käsiin räjähdä. Tärkeintä on, että testaamme tehokkaasti Suomeen saapuvat matkustajat ja tunnistamme tartunnat.

Perjantaina THL kertoi, että uutta muunnosta on todettu 20 suomalaisella.

Lue myös: THL:n tutkimusprofessori MTV:lle: Näihin neljään kysymykseen saadaan pian vastauksia koronan brittimuunnoksesta

Aivelon mukaan virusmuunnos ei tämän hetkisen tiedon perusteella aiheuta vakavampaa tautia, eikä leviä aiempaa helpommin lasten ja nuorten keskuudessa. On myös epätodennäköistä, että koronavirus muuntuisi vakavampaa tautia aiheuttavaksi. 

– Viruksella ei ikään kuin ole syytä aiheuttaa vakavampaa tautia, mutta ei toisaalta myöskään estettä muuntumiseen, koska virus leviää maailmalla laajasti. Sanoisin silti yhä, että muuntuminen on epätodennäköistä.

Video: Tanska ja Britannia siirtävät toisen koronarokotepistoksen antamista. THL kertoo, miksi Suomessa ei toimita näin. Juttu jatkuu videon jälkeen...

Kestääkö talous toista koronavuotta?

Suomen talouden on ennustettu toipuvan kuluvana vuonna muita EU-maita hitaammin. Samalla Suomi on kuitenkin selvinnyt tähän mennessä muita EU-maihin pienemmillä taloudellisilla vaurioilla.

Koronakriisin vaikutukset ovat olleet pelättyä pienemmät etenkin työttömyysasteeseella, bruttokansantuotteella ja konkurssien määrällä mitattuna, arvioi Helsingin yliopiston ja VATT:n julkistalouden professori Roope Uusitalo. 

Tämä selittyy Uusitalon mukaan Suomen epidemiatilanteella, joka on pysynyt maltillisena muihin Euroopan maihin verrattuna.

– Talous kärsii ensisijaisesti koronaepidemiasta ja toissijaisesti rajoituksista, Uusitalo muistuttaa.

Uusitalon mukaan palveluiden käyttö eri maissa on vähentynyt epidemian etenemisen tahtiin, eikä niinkään rajoitusten asettamisen tahtiin.

– Talous ei elvy, jos kauppaan ei uskalla mennä, vaikka ne olisivatkin auki.

Lue myös: OECD patistaa Suomea sopeuttamaan taloutta heti, kun talouskasvu alkaa

Velkaantumisen pysähtymistä ei ole näkyvissä

Uusitalo ei suostu ennustamaan tarkkoja lukuja siihen, miten talous kehittyy koronapandemian rinnalla kuluvan vuoden aikana.

– Se lienee kuitenkin selvää, että riippuu aika paljon rokotteista, missä määrin maailma pystyy palautumaan normaaliin.

Kuluvana vuonna valtio ottaa uutta velkaa lähes 11 miljardia euroa lisää. Uusitalon mukaan kuluvan vuoden velkataakkaa suuremman riskin aiheuttavat pitkän aikavälin näkymät.

– Lyhyen aikavälin velkaantumista suurempi riski on se, ettei ole näköpiirissä, että velkaantuminen pysähtyisi. Tämä taas johtuu koronakriisin sijaan pääosin väestön ikääntymisestä, julkisen sektorin menojen kasvusta.

Uusitalo arvelee, että koronakriisi jättää jälkeensä pysyviä muutoksia, joista suurin on kenties etätyön lisääntyminen.

Lue myös: Yritykset aikovat laajalti jatkaa etätöitä pysyvästi – "Tämä on radikaali muutos työelämässä" 

– Lisäksi on mielenkiintoista nähdä, pyrkivätkö yritykset varautumaan tuleviin riskeihin esimerkiksi tuomalla takaisin joitakin ulkoistettuja toimintoja, mikä vähentäisi riippuvuutta pitkistä, häiriöille alttiista tuotantoketjuista, Uusitalo arvelee.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan Suomessa tartuntojen ilmaantuvuus on laskenut joulukuun puolivälistä lähtien. Epidemiatilanteen äkillinen heikentyminen koko maassa on kuitenkin THL:n mukaan edelleen mahdollista.