Suomen Lähi-idän politiikka on herättänyt tunteita ja sisäistä keskustelua ulkoministeriön virkakunnassa, sanoo ulkoministeriön alivaltiosihteeri Pekka Puustinen.
Puustisen mukaan virkakunnan kirjelmä ulkoministeri Elina Valtoselle (kok.) on poikkeuksellinen, ja se kuvastaa Lähi-idän konfliktin "monimutkaisuutta ja vaikeutta".
– Lähi-idän kysymys – Hamasin hyökkäys, ja Israelin toiminta Gazassa – on hyvin monimutkainen ja vaikea asia. Se herättää myös tunteita, ja myös sisäistä keskustelua on herännyt.
Kirjelmän on allekirjoittanut 79 ulkoministeriön työntekijää. Puustinen on nähnyt kirjeen, mutta hän itse ole allekirjoittanut sitä.
– Minulla ei ollut tietoa, että tällainen kirje olisi allekirjoitettavana. Toisaalta, en olisi yhtynyt kirjeen sisältöön, vaan tehnyt normaalina virkatyönä Suomen ulkopoliittisten linjausten valmistelua.
Lue myös: Urpilainen otti kantaa ulkoministeri Valtosen kirjekohuun: "Kaksoisstandardeja"
Lue myös: Ulkoministeri Valtoseen laajaa tyytymättömyyttä ulkoministeriössä
Ei edusta koko virkakunnan näkemystä
Marraskuussa ulkoministerille osoitetussa sähköpostikirjeessa virkamiehet ilmaisevat tyytymättömyytensä Suomen Lähi-idän politiikkaan. Tuolloin Suomi ei ollut vielä äänestänyt tulitaukoa vaatineen YK:n yleiskokouksen päätöslauselman puolesta.
Virkamiesten kannanotto on poikkeuksellinen, sillä heidän roolissa on lähtökohtaisesti valmistella ja toteuttaa poliittisten päättäjien linjauksia.
Puustisen mukaan kyse ei kuitenkaan ole virkamiesten vastustuksesta.
– Tämä on sisäistä, moniäänistä keskustelua, joka on lähtökohtaisesti hyvä asia. Ei ole mitään syytä tai perusteluita mihinkään hallinnollisiin tai muihin seuraamuksiin (allekirjoittajille). Työtä on jatkettu normaaliin tapaan.
3:19
Katso myös: Näin ulkoministeri Elina Valtonen kommentoi kirjekohua
Puustisen mukaan suurin osa allekirjoittajista on nuoremman polven työntekijöitä ja diplomaattivirkamiehiä, mutta joukossa on myös diplomaatteja.
Puustisen mukaan kirjelmä ei edusta koko virkakunnan näkemystä. Ulkoministeriössä on yhteensä kaikkiaan noin 2 400 työntekijää, joista noin 500 on diplomaattivirkamiehiä.
Puustinen ei myöskään ole havainnut, että virkakunta olisi erityisen jakaantunut Gazan konfliktin suhteen.
– En ole itse huomannut mitään erityistä, enkä ollut mukana käytäväkeskusteluissa tästä asiasta.
Puustisen mukaan kirjelmä ei myöskään johtanut erityisiin toimenpiteisiin. Asiaa puitiin marraskuussa etäyhteydellä järjestetyssä henkilöstötilaisuudessa, johon osallistui myös ulkoministeri Valtonen.
– Kävimme läpi Suomen kantoja ja perusteluja, ja oli mahdollisuus tuoda esille omia näkemyksiä. Aika vähän tuli kommentteja (henkilöstöltä), mutta varmaan joiltain osin tämän tyyppisiä kommentteja, joita kirjeessä on ollut.