Enemmistö presidenttiehdokkaista pitää Suomen Lähi-Idän politiikkaa oikeana, joskin kritiikkiäkin esiintyy. Osa ehdokkaista myös arvostelee ulkoministeriön virkamiehiä politiikkaan puuttumisesta ja jopa presidenttipelistä, kun ministeriön sisäinen kirje juuri nyt päätyi julkisuuteen.
Lähes 80 ulkoministeriön virkamiestä lähetti marraskuussa ulkoministeri Elina Valtoselle (kok.) kirjeen, jossa arvosteltiin Suomen toimineen liian lepsusti Israelin Gazan hyökkäyksen hillitsemisessä.
Taustalla oli erityisesti lokakuinen äänestys YK:ssa, jossa Suomi monien muiden maiden tavoin pidättäytyi äänestämästä sotatoimia tuomitsevan lauselman puolesta.
Tänään helsinkiläisen Ressun lukion tentissä kaikki paikalla olleet viisi presidenttiehdokasta tukivat Suomen tähänastista linjaa, kun MTV:n uutiset sitä heiltä kysyi.
Ehdokkailta tukea Suomen linjalle
– Tässä yksittäisessä ensimmäisessä YK:n julkilausumassa me olimme verrokkimaiden kanssa samoilla linjoilla. Sen jälkeen tilanne on muuttunut. Suomi on selkeästi tuominnut Hamasin terrori-iskun ja myös peräänkuuluttanut malttia Israelilta ja toimii aina kansainvälisen oikeuden mukaisesti, totesi kokoomuksen Alexander Stubb.
– En näe suurta huomautettavaa Suomen tähänastisessa toiminnassa Gazan kriisin suhteen, sanoi perussuomalaisten Jussi Halla-aho.
– Suomen Lähi-Idän politiikkaa tekee Suomen Tasavallan hallitus, jolla on demokraattinen mandaatti. Oma käsitykseni on se, että se linja jota Suomi on edustanut on ollut kohdallaan. On tärkeä tuomita Israelin kohtaamat terrori-iskut, joita Hamas on tehnyt ja tunnustaa Israelin oikeus itsepuolustukseen. Toisaalta on nyt tärkeä pyrkiä vähentämään sitä inhimillistä kärsimystä, mitä Gazassa esiintyy ja se edellyttää humanitaarista tulitaukoa. Pitkällä sihdillä on edettävä kaikista vastuksista huolimatta kohti kahden valtion mallia, arvioi valitsijayhdistyksen ja keskustan ehdokas Olli Rehn.
– Suomi teki aivan oikein, koska päätöslauselmassa ei tuomittu Hamasia, eikä millään tavalla kiinnitetty huomiota näihin panttivankeihin, jotka sieltä Israelista Hamas kidnappasi ja myöskin surmasi ihmisiä, perusteli kristillisdemokraattien Sari Essayah.
– No en näkisi virhettä siinä, että Suomi pidättäytyi äänestämästä. Se julkilausuma olisi saanut olla vähän parempi, totesi valitsijayhdistyksen Mika Aaltola.
Lue myös: Suomen Lähi-idän linja herättänyt tunteita, myöntää ulkoministeriön virkamies
Essayah virkamiehille: ”Tervetuloa politiikkaan”
Ulkoministeriön kapinavirkamiehet saivat muutamilta ehdokkailta myös lunta tupaan. Sari Essayah (kd.) muistutti, että ulkopolitiikkaa johtaa hallitus, jota lojaalit virkamiehet tukevat.
– Haluan kannustaa näitä nuoria virkamiehiä, että tervetuloa mukaan politiikkaan, kun halutaan olla mukana tekemässä politiikkaa. Muulloin toivon menestyksellistä virkauraa kunkin hallituksen palveluksessa, näpäytti Essayah.
– Tässä tapauksessa on myös hyvä huomata, että yhtään suurlähettilästä tai vanhemman polven diplomaattia ei ole näitten allekirjoittaneiden joukossa, huomautti Essayah.
Lue myös: Tässä on 79 ulkoministeriön työntekijän kirje Elina Valtoselle – lue sanasta sanaan
Halla-aho: ”Presidenttipeliä – näin tulkitsisin”
Jussi Halla-aho (ps.) ihmetteli, miksi ministeriön sisäinen kirje putkahti julkisuuteen vasta ja juuri nyt.
– Tietoni tästä kirjeestä ovat vajavaiset, mutta ilmeisesti se on lähetetty sisäisesti jo viime vuoden puolella ja se on nyt vaalien alla ilmeisesti vuodettu julkisuuteen. Ehkä tämä liittyy joidenkin tahojen presidenttipeliin – näin tulkitsisin, arvioi Halla-aho.
Myös Halla-aho muistutti ulkopolitiikan johtamisjärjestyksestä.
– Toivottavasti nämä virkamiehetkin ymmärtävät, että Suomessa valta kuuluu kansalle, jota edustaa eduskunta. Sen luottamuksen varassa toimiva hallitus tietysti määrittelee Suomen ulkopoliittisen linjan, totesi Halla-aho (ps.)
Lue myös:Ulkoministeri Valtonen Suomen linjasta: Suomi tuomitsee aivan yhtä lailla kaiken suhteettoman ja oikeudettoman väkivallan
Haavisto ja Urpilainen kriittisiä
Vihreiden tukema valitsijayhdistyksen ehdokas Pekka Haavisto ja SDP:n ehdokas Jutta Urpilainen antoivat puolestaan ymmärtää, että Suomi olisi voinut toimia YK:n ensimmäisessä äänestyksessä toisinkin.
– Suomen reaktiot Gazan tilanteeseen ovat olleet häilyviä: vaatimuksia tulitauosta on alettu esittää varovaisen jälkijättöisesti, vaikka tarve on ilmeinen ja siviilien kärsimys täysin suhteetonta, totesi Urpilainen tiedotteessaan.
Pekka Haaviston mukaan Suomen ei ollut johdonmukaista jäädä istumaan aidalle, kun YK:ssa äänestettiin lokakuussa välitöntä humanitaarista tulitaukoa Gazaan vaativasta yleiskokouksen päätöslauselmasta.