Sari Essayah kommentoi viimein kohuttua eriävää Israel-mielipidettä sekä Palestiinan valtion tunnustamista

Viime viikon perjantaina Suomen ulkopolitiikan johdon eli tp-utvan kokouksessa kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah jätti eriävän mielipiteen, mikä on hyvin harvinaista. Mielipide liittyi Israelin siirtokuntiin.

MTV:n Uutisextran vieraaksi saapunut kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah on edelleen sitä mieltä, että Suomi teki virheen äänestämällä YK:ssa Israelin siirtokunnat laittomiksi määrittelevän lauselman puolesta.

Hän ei kuitenkaan kovin tarkasti erittele sitä, mitä tasavallan presidentin sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa tapahtui.

– Nämä tp-utvan kokoukset ovat salaisia eli niistä ei kerrota ulospäin. Sen verran olen kertonut, että siihen YK-lauselmaan en ole voinut yhtyä. Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) on todennut myöhemmin, että monet maat pohtivat loppuun asti, voivatko lauselmaa tukea, hän kertoo.

– Meille hyvin keskeiset liittolaiset, kuten Ruotsi, Tanska, Saksa ja USA jättivät tukematta päätöslauselmaa. Ukraina ei myöskään tukenut, Essayah lisää.

Tp-utva käsitteli Suomen linjaa ennen kuin ulkoministeri Valtonen äänesti syyskuun 18. päivä YK:ssa lauselman puolesta. Tässä ensimmäisessä käsittelyssä ei jätetty eriävää mielipidettä.

– Niin kuin totesin: tp-utvan kokoukset eivät ole julkisia. En voi niitä kommentoida. Tärkeintä tässä on tietää, että en ole voinut olla lauselmaa tukemassa, Essayah vastaa kysymykseen, miksi eriävä mielipide jätettiin vasta myöhemmin.

Onko Palestiinan tunnustaminen hallituskysymys?

Eriävä mielipide on herättänyt keskustelua siitä, onko Suomella yhtenäistä ulkopoliittista linjaa Lähi-idän ikuisuuskonfliktiin.

Israelin tukeminen on perinteisesti ollut kristillisdemokraateille tärkeätä. Puolueen pitkäaikainen kansanedustaja ja entinen puheenjohtaja Päivi Räsänen sanoi aiemmin tällä viikolla Helsingin Sanomien haastattelussa, ettei voisi olla hallituksessa, joka nyt tunnustaisi Palestiinan valtion.

Puolueen puheenjohtaja Essayah ei kiistä eikä myönnä, että Palestiinan tunnustaminen olisi hallituskysymys kristillisdemokraateille.

– Tästä en lähde edes spekuloimaan. Meillä on ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa selkeästi käsitelty, että osapuolten kesken on päästävä sopuun. Siltä pohjalta voidaan edetä. Ei heille voida ulkopuolelta kertoa, miten sopuun päästään, hän toteaa.

”Lähi-idässä yksi demokraattinen valtio”

Essayah kuitenkin korostaa, että erityisesti Israelia olisi tuettava alueella.

– Ajattelen niin, että Lähi-idässä on yksi demokraattinen valtio ja se on Israel. Pidän kummallisena sitä, jos me demokratian ja ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen puolustajina emme osoita sitä, että Israel on alueella ainoa demokratia. Esimerkiksi vähemmistöjen asema on aivan toista Israelissa kuin ympärillä olevissa valtioissa. Israelilla on oikeus puolustaa omia rajojaan, Essayah toteaa.

Israelin toiminta palestiinalaisia kohtaan on kuitenkin herättänyt ihmisoikeus-näkökulmasta paljon arvostelua jo vuosikymmenien ajan.

Israel on rakentanut miehittämälleen Länsirannalle siirtokuntia sadoille tuhansille israelilaisille, mikä on tulkittu kansainvälisen oikeuden vastaiseksi.

Samalla esimerkiksi israelilainen ihmisoikeusjärjestö B’Tselem ja kansainvälinen Amnesty International ovat syyttäneet Israelia apartheidista. Perusteiksi on nostettu muun muassa maiden takavarikot, liikkumisen rajoittaminen, hallinnolliset pidätykset sekä rakennus- ja oleskelulupien epäämiset.

Israel perustelee toimiaan erityisesti jatkuvalla terrori-iskujen uhalla ja syyttää usein arvostelijoitaan juutalaisvastaisiksi.

Essayah korostaa sitä, että pitäisi huomioida Israelin kohtaamia uhkia.

– Ymmärrämme sen, missä olosuhteissa Israel elää. Iran on Venäjän ohjauksessa ja terroristijärjestöt Hamas ja Hizbollah ovat Iranin ohjauksessa. Ei ole kummallista, jos puolustamme Israelia, hän sanoo.

Hallituksella on Essayahin mukaan yhtenäinen ulkopolitiikan linja.

– Hallituksella on suurissa linjoissa yhtenäinen näkemys. Samassa Suomi joukkueessa ollaan. Lähden esimerkiksi tasavallan presidentin kanssa Kiinaan ja myös ulkoministeri on mukana, Essayah kertoo.

Lue myös:

Lue myös:

    Uusimmat