Muun Euroopan vakava koronavirustilanne voi estää suomalaisurheilijoiden osallistumisen hiihtolajien maailmancupeihin Suomen rajojen ulkopuolella. Mäkihyppääjämiesten osalta Hiihtoliitto päätti jo viime viikolla, että Puolassa viikonloppuna hypättävä cup-kauden avaus jää väliin.
Olympiakomitean ja Kilpa- ja Huippu-urheilun tutkimuskeskuksen ylilääkäri Maarit Valtonen arvioi STT:lle, että pian on päätettävä, missä suomalaiset voivat kilpailla lähiviikkoina.
– Hiihtolajeissa meille on armollista, että maailmancupia kisataan ensin Suomessa. Saamme lisäaikaa tarkastella tilannetta, Valtonen sanoi ja viittasi Levin alppicupiin, pohjoismaisten lajien Rukaan ja ampumahiihdon Kontiolahteen.
Miten kausi jatkuu, on vielä arvoitus. Maastohiihdon maailmancupin näyteikkuna Tour de Ski kilpaillaan tammikuun alussa Sveitsissä ja Italiassa kolmella paikkakunnalla. Valtonen pitää sitä lääkärin näkökulmasta "haastavana kokonaisuutena", ja samaa voi sanoa neljä kilpailua sisältävästä Keski-Euroopan mäkiviikosta.
– Tour de Skissä on vielä monta kysymysmerkkiä, Valtonen sanoi.
Matkustaminen lisää riskiä
Urheilijat on monessa lajissa laitettu niin sanottuihin koronakupliin, joissa kontaktit olisivat mahdollisimman vähissä. Silti tartuntoja on kisareissuilta tullut, suomalaisillekin. Valtosen mukaan matkustaminen lisää tekijöitä, joita urheilijat ja joukkueet eivät voi hallita. Esimerkiksi ampumahiihtäjillä on tilauslennot kisoista toiseen, mutta kaikilla ei ole varaa matkustaa niin.
– Reittilentoja on nyt tarjolla aika vähän, ja ne ovat ruuhkaisia, Valtonen muistutti.
LUE MYÖS: "Tämä muistuttaa vankeinhoidon avolaitosta" – maastohiihtäjillä uudenlainen arki Ruotsissa
Matkustamista pidetään huippu-urheilijoille tartuntariskinä juuri lisääntyvien kontaktien takia, ilman pandemiaakin.
Valtonen on tiiviisti mukana hiihtomaajoukkueen terveydenhuollossa, ja hiihtäjillä on ennestäänkin ollut tarkat ohjeet muun muassa käsihygieniasta. Koronaviruspandemian nykyvaiheessa kisaamisen turvallisuus on silti tarkan mietinnän paikka, ja keskustelua käydään Valtosen mukaan lajiliittojen, maajoukkueiden ja kansainvälisten toimijoiden kesken. Esimerkiksi hiihtomaajoukkueiden lääkärien yhteydenpito on tiivistynyt.
– Monissa lumilajeissa kalenteri on sellainen, että paikkaa vaihdetaan viikonlopusta toiseen. Silloin tilanteen hallinta on vaikeampaa, vaikka testaamisella pyritään varmistamaan, ettei tartunnan saanut urheilija tai joukkueen jäsen pääse kuplaan, Valtonen kertoi.
Ottaako urheilija terveysriskin?
Iivo Niskanen ja Ristomatti Hakola Otepään maailmancupissa tammikuussa 2019.
Esimerkiksi Rukalle urheilijat tulevat testattuina, ja heidät testataan koronaviruksen varalta uudelleen Kuusamossa.
– Rukalla joukkueiden liikkumista on rajattu, ja värikoodein merkitään, kuka saa olla tekemisissä kenenkin kanssa. Olot ovat hyvin karanteeninomaiset, Valtonen kertoi ja korosti, ettei urheilu halua tuoda Suomeen lisätartuntoja.
Koronakuplan tiukkuus vaihtelee kuitenkin paikallisesti, ja kisareissut on harkittava tarkoin. Ratkaisu ei ole helppo, sillä vaakakupissa ovat urheilijoiden mahdollisuus harjoittaa ammattiaan tai kisajärjestäjien ja lajiliittojen talous. Valtonen katsoo asiaa kuitenkin myös pidemmällä tähtäimellä.
– Jos pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisat ovat kauden tärkein juttu, kuinka paljon maailmancupin takia otetaan terveysriskiä? Urheilijalle koronavirus voi tuoda lieväoireisen tai oireettoman tartunnan, mutta potentiaali vakavaan taudinkuvaan tai pitkään harjoitustaukoon on olemassa, Valtonen sanoi ja muistutti, että ensi kaudella koronavirus on todennäköisesti hallinnassa ja urheilutoiminta löytää uuden normaalin.