Markkinoiden liiallinen keskittyminen nostaa hintoja ja heikentää laatua, varoittaa Kilpailu- ja kuluttajavirasto.
Suomessa monet markkinat ovat liian keskittyneet isoille ketjuyrityksille, varoittaa Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV).
Näin on käynyt esimerkiksi eläinlääkäri- ja lääkäripalveluissa, joissa hinnat ovat nousseet keskittymisen seurauksena.
– Se on mielestäni todella huolestuttava asia. Suomessa monet markkinat ovat todella keskittyneet, ja hinnat ovat sen vuoksi nousseet. Kansantalouden tasolla haitallisella keskittymisellä on negatiivinen vaikutus tuottavuuteen, sanoo KKV:n yrityskauppavalvonnan johtaja Sanna Syrjälä.
Kun yritysten välinen kilpailu vähenee, hinnat voivat nousta, ja laatu heikentyä, koska yritysten ei tarvitse kamppailla pärjätäkseen markkinoilla.
– Kuluttajille on tarjolla vähemmän vaihtoehtoja, ja jäljelle jääneistä maksetaan kovempaa hintaa, Syrjälä sanoo.
Eläinlääkäriketjut hallitsevat markkinoita
Eläinlääkärimarkkinoita hallitsee tällä hetkellä kaksi isoa ulkomaisten pääomasijoittajien omistamaa ketjua, Evidensia ja Vireä, jotka ovat viime vuosina kasvattaneet markkinosuuksiaan ostamalla pois pienempiä kilpailijoitaan. Yhteensä niillä on hallussaan jo noin 70 prosenttia markkinoista.
KKV:n selvityksen mukaan markkinajohtaja Evidensian hinnat ovat viimeisten kolmen vuoden aikana nousseet keskimäärin 28 prosenttia, kun samassa ajassa kuluttajahinnat nousivat keskimäärin 15 prosenttia.
Evidensian toimitusjohtaja Tommy Dolivo kieltäytyi haastattelusta, mutta viestittää sähköpostitse, että yritys ei tunnista KKV:n huolta keskittymisen keskittymisen vaikutuksista hintoihin tai kilpailutilanteeseen. Myös Vireä kieltäytyi haastattelusta.
"Hinnalle on saanut enemmän vastinetta"
Ihmisten lääkäripalveluissa markkinoita hallitsevat Mehiläinen, Terveystalo ja PIhlajalinna, joilla on yhteensä hallussaan yli 65 prosenttia yksityisistä markkinoista.
Viime vuosina ne ovat aktiivisesti ostaneet pieniä paikallisia lääkäri- ja hammaslääkäriklinikoita. Ostetun klinikan hinnat ovat tyypillisesti nousseet 10–20 prosenttia yrityskaupan jälkeen.
Lue myös: Mehiläinen ei ostakaan Pihlajalinnaa – KKV esitti aiemmin terveysyhtiöiden yrityskaupan kieltoa
Terveystalo perustelee hintojen nousua alalla muun muassa laadun paranemisella.
– Yksityisen terveydenhuollon palveluissa on toki tapahtunut keskittymistä viime vuosikymmenellä. Hintojen nousuun on lukuisia eri syitä, ja varmasti keskittymisellä voi olla jokin vaikutus. Mutta pääsääntöisesti taustalla on se, että olemme investoineet merkittävästi digitaalisiin kanaviin, laatuun ja palvelun saatavuuteen. Sitä kautta hinnalle on saanut enemmän vastinetta, sanoo Terveystalon talousjohtaja Juuso Pajunen.
Mehiläinen kieltäytyi haastattelusta. Mehiläisen yksityisten terveyspalveluiden toimialajohtaja Anssi Hartiala viestittää sähköpostitse, että yrityksellä on käytössään Suomessa yksi valtakunnallinen hinnasto, johon ei ole tehty muutoksia yrityskauppojen johdosta.
– Sekä julkisesti, että yksityisesti tuotettujen terveyspalveluiden kustannuksia ovat nostaneet ennen kaikkea nopeasti kasvaneet palkkakustannukset, Hartiala kommentoi sähköpostitse.
KKV:n mukaan vuosina 2008–2020 tehtiin lähes 300 yrityskauppaa, joissa suuret toimijat hankkivat omistukseensa pieniä paikallisia lääkäri- ja hammaslääkäriklinikoita.
Lue myös: Terveysyhtiö Mehiläisen jättidiili jakaa poliitikkoja – osa kihisee kiukusta ja jotkut huokaisivat helpotuksesta: Tällaisesta sopimuksesta on kyse
Ministeri selvittää järeämpiä keinoja KKV:lle
Syrjälän mukaan markkinat ovat Suomessa Euroopan keskittyneimmät. Osittain se johtuu pienestä väestöstä, mutta myös liian väljästä lainsäädännöstä.
Tällä hetkellä laki mahdollistaa monilla aloilla markkinoiden vapaan keskittymisen käytännössä ilman viranomaisvalvontaa, Syrjälä sanoo.
Syynä on se, että virasto voi tutkia vain suurimpia yrityskauppoja, jotka ylittävät laissa määritellyt liikevaihtorajat.
Esimerkiksi eläinlääkärialalla Evidensia ja Vireä voisivat ostaa markkinoilta pois kaikki muut yritykset paitsi toisensa, koska yksittäiset kaupat eivät ylittäisi nykyisen lain liikevaihtorajoja.
– On vähän voimaton olo. Haitallisia yrityskauppoja kantautuu meidän korviimme suunnilleen joka kuukausi. Katsomme vain, että jaahas, nuokin yhdistyivät. Toivoisin, että meillä olisi sellainen lainsäädäntö, ettei meidän tarvitsisi lukea lehdestä tämän tyyppisiä uutisia.
Lue lisää: Osa yrityksistä supistaa jo tuotantoaan sähkölaskun takia – "Hintapiikkien aikana ei enää kannattavaa"
Ratkaisuksi KKV vaatii niin sanottua otto-oikeutta, jolla se voisi tutkia poikkeustilanteessa myös pienempiä yrityskauppoja, jos ne uhkaavat haitata liikaa kilpailua.
Otto-oikeus on käytössä esimerkiksi muissa Pohjoismaissa.
Asiasta vastaava työministeri Arto Satonen (kok.) lupaa, että KKV:n toivomaa otto-oikeutta selvitetään ensi kevääseen mennessä.
– Kyllähän meidän täytyy hyvin tarkkaa seurata, miten markkinat kehittyvät. Ei tietenkään ole tuottavuuden tai kuluttajien kannalta hyvä asia, jos ne keskittyvät liikaa. Ajattelisin, että puoliväliriihi on luonteva paikka käydä läpi, että onko syytä päätöksiä tässä asiassa tehdä.
Elinkeinoelämä vastustaa otto-oikeutta
Viime hallituskaudella otto-oikeus oli mukana lakiluonnoksessa, kun kilpailulakia uudistettiin. Lausuntokierroksen jälkeen otto-oikeudesta kuitenkin luovuttiin.
Elinkeinoelämä vastusti otto-oikeutta, koska se lisäisi sääntelyä, ja vähentäisi ennakoitavuutta.
– Totta kai myös päätöksenteon ennustettavuus ja elinkeinoelämän näkökulma pitää huomioida, mutta mielestäni tätä (otto-oikeutta) on kyllä syytä arvioida, Satonen sanoo.
Lue lisäksi: Hallitus rahoittanee jälleen Kela-korvauksilla terveysjättejä, muttei auta merkittävästi potilaita, kritisoi KKV suunnitelmia
KKV:n mukaan se, että markkinat saavat vapaasti keskittyä ilman viranomaisvalvontaa, on Suomen kilpailupolitiikan suurin epäkohta.
– Olisi todella tärkeää, että asia laitettaisiin kuntoon, Syrjälä sanoo.