Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki oli sunnuntaina Tokiossa ”superylpeä”. Suomen joukkueen mitaliodotukset olivat 0-1 ja niitä tuli kaksi. Pistesijoituksiakin (4-8) tuli odotettua enemmän.
Matti Mattssonin ja Mira Potkosen pronssimitalien jatkeeksi Eetu Kallioinen saavutti neljännen sijan ja Wilma Murto, Tuula Tenkanen sekä Arvi Savolainen olivat lajeissaan viidensiä. Pisteisijoille ylsivät myös kahdeksanneksi sijoittuneet Topi Raitanen ja Lassi Etelätalo.
Lehtimäki oli tyytyväinen myös siihen, että sijoituksia 9-16 tuli 12 kappaletta, suurin osa nuorille urheilijoille.
– Lähtötilanne oli se, että jokainen mitali on kotiinpäin ja vaatii venymistä, Lehtimäki muistutti. Kisasuorittaminen oli erinomaisen kovaa tasoa. Lähtökohtiin nähden joukkue suoritti mahtavasti, Lehtimäki kehui.
Vaikka Lehtimäki sanoi yli kolmanneksen joukkueesta ylisuorittaneen, hän myönsi, että iso työ on tehtävä nyt siinä, että suomalaiset ovat lähtökohtaisesti lähempänä maailman kärkeä.
LUE MYÖS: Näkökulma: Ratkaiseva muutos teki Suomesta olympialaisten onnistujan
Suomen joukkueesta kumpusi kisojen aikana erityisen hyvä yhteishenki. Monesta urheilijasta näki jo ennen suoritusta, että onnistuminen on tulossa. Siitä kertoi terve itseluottamus sekä aito odotus sitä kohtaan, että pääsee tekemään parhaansa.
Lehtimäki allekirjoitti kokemuksen hyvästä hengestä, ja sen eteen on tehtykin töitä.
– Riossa (viisi vuotta sitten) vähän naureskeltiin sille ilmapiiriasialle, kun menestystä ei tullut. Kun urheilija on tullut pitkän polun harjoitelleena, hänen pitää päästä lähtemään tilanteesta, jossa hän kykenee heittäytymään sataprosenttisesti suoritukseen ilman mitään varauksia, Lehtimäki sanoo.
LUE MYÖS: Mira Potkosen kasvoille palasi leveä hymy, urheilun itkut on itketty – ”Nyt voin päästää irti”
Jokaiselle urheilijalle tehtiin selväksi, että joukkueessa oleminen osoittaa, että kyseessä on huippu-urheilija, eikä omaa paikkaa tarvitse kisojen aikana ”ansaita”.
– Se on vapauttanut porukkaa. Ainoa, mitä joukkue on pyytänyt, on heittäytymistä ja kaiken tiskiin laittamista. Oikeus epäonnistua on urheilijalle todella tärkeää. Se vapauttaa, että nähdään enemmän mahdollisuuksia kuin epäonnistumisen peikkoa.
Juuri tässä Lehtimäki osuu siihen, mikä urheilijoista on huokunut. Yhteinen tekeminen ja toisten tukeminen antoivat onnistumisille tilaa kasvaa.
– Sekin auttoi, että olimme tiukassa kuplassa, mikä teki olohuoneestamme vieläkin tärkeämmän. Meillä oli kupla kuplan sisällä, sinne ei vierailijoita päästetty. Se piti joukkueen aika tiiviisti yhdessä.
– Aika nopeasti pääsimme siihen tilanteeseen, että joukkuetta ei johdettu sivusta, vaan urheilijoiden keskuudesta.
(Artikkeli jatkuu kuvan alla)
Wilma Murto edusti sitä, mistä Suomen joukkue muistetaan - ilosta ja aidosta uskosta omiin kykyihin.
Sekin auttoi, että onnistumisia tuli tasaisesti pitkin kisoja, eikä ensimmäistä venymistä tarvinnut odottaa kisojen viimeiselle viikolle.
– Mitaleita ja pistesijoja ei sinällään kannata tällaisissa kisoissa ajatella, vaan jokaisen yksittäisen urheilijan maksimaalista suorittamista. Siihen täytyy luoda hyvä lähtökohta, lopuksi lasketaan mitä se tuotti.
Suomen tavoite oli Pyeongchangin ja Tokion olympiadille 10 mitalia. Niitä tuli kahdeksan. Seuraavalle olympiadille tavoite on sama, ja Lehtimäki uskoo vahvasti sen toteutumiseen.
– Katseet kääntyvät Pekingiin heti kun huomenna kotimaahan päästään. Sinne lähtee hyvä iskukykyinen ryhmä. Uskon, että Pekingin ja Pariisin yhdistelmä tuo sen, Lehtimäki sanoo.