Suomen oma rokotetuotanto lopetettiin 2003 – oliko se virhe? Näin asiantuntijat vastaavat MTV Uutisille: "Osaamisen kannalta huono ratkaisu"

Suomen oma rokotetuotanto ajettiin alas vuonna 2003.

Nyt, koronaviruspandemian keskellä rokotusaikataulut venyvät ja uusia rajoituksia tulee jälleen likimain viikoittain.

Rokotevalmistuksen lopetuspäätöstä perusteltiin ennen kaikkea rahalla. Oman rokotetuotannon ylläpitäminen ei ollut taloudellisesti järkevää.

Pandemian aikana on aiheellista kysyä, olisiko Suomen pitänyt säilyttää oma rokotetuotanto?

– Rokotevalmistus Suomen kokoisessa maassa ei ollut kannattavaa, mutta osaamisen kannalta tuotannon lopettaminen oli huono ratkaisu, sanoo sosiaali- ja terveysministeriö STM:n Turvallisuus ja terveys -osaston ylilääkäri Kari S. Lankinen.

Lankinen on STM:n lisäksi työskennellyt Fimeassa rokotteista vastaavana ylilääkärinä ja toistakymmentä vuotta Maailman terveysjärjestö WHO:n rokoteasiantuntijana.

– Tämä ei ole pelkkää jälkiviisautta. Kun asiaa alettiin 2000-luvun alussa vakavasti valmistella, niin huomautin painokkaasti, että jos tuotanto lopetetaan, teknologia olisi kuitenkin tärkeä säilyttää tulevaisuutta ja yllättäviä tilanteita varten, Lankinen toteaa.

Rokotetuotannon lopetuksen yhteydessä menetettiin jotain myös henkisellä puolella, arvelee Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela.

– Ajattelutapa muuttui. Menetettiin se ajattelu, että tehdään näitä itse. Se teknologia, joka silloin menetettiin, ei kaikin osin ole välttämättä enää niin olennaista, Saksela sanoo.

Uudet tilat muutettiin toimistoiksi

Lankinen muistuttaa, että samaan aikaan kun Suomi ajoi rokotetuotannon alas, oli Helsinkiin juuri valmistunut uusia, rokotevalmistukseen suunniteltuja puhdastiloja.

– Ne olivat upeat. Ei muita sellaisia tiloja Suomessa ollut. Ne olisi pitänyt säilyttää ja sitä osaamista ylläpitää. Se oli viimeisen päälle varustettu yksikkö. Ne muutettiin toimistoiksi, Lankinen kertoo.

Lankisen mukaan tilat olisi voitu säilyttää esimerkiksi tutkimusrokotteiden valmistukseen.

– Siinä olisi ollut se hyöty, ettei tarpeen niin vaatiessa tarvitsisi arpoa ja aprikoida, missä rokotteita voitaisiin valmistaa, Lankinen sanoo.

Lääketeollisuudella on Lankisen mukaan käytössä niin ikään puhdastiloja, mutta ne eivät ole rokotetuotannon vaatimustasolla.

– Jos organisaatio on olemassa, se on helppo ottaa käyttöön.

Suomessa rokotetuotannon uudelleenkäynnistämistä ovat puolueista vaatineet ainakin kristillisdemokraatit ja vasemmisto. Ennen koronapandemiaa asia oli laajemmin esillä vuoden 2009 sikainfluenssapandemian aikaan.

Pohjoismainen yhteistyö?

Ne rokotteet, joilla koronavirusta vastaan nyt taistellaan, on tehty sellaisia teknologioita hyödyntäen, jotka eivät vielä vuosituhannen alussa olleet alalla arkipäivää.

Ennen valtavissa halleissa kasvatettiin viruksia kananmunissa. Nyt rokotteita kehitetään geeni- ja vektoriteknologiaa hyödyntäen.

– Tänä päivänä olisi hyödyllisempää tehdä jonkinlainen yhteistyösopimus sellaisten yritysten kanssa, jotka toimivat esimerkiksi modernien geenirokotteiden parissa, akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala ehdottaa.

– Se olisi kustannustehokas tapa reagoida jos ja kun koronan kaltaisia pandemioita taas ilmestyy meidän vaivoiksemme, Ylä-Herttuala jatkaa.

Ratkaisu vaatisi kuitenkin pitkäjänteisyyttä. Kahden vuoden sopimus keskellä pandemiaa tuskin vetoaisi Suomessa toimiviin yrityksiin. Kymmenen vuoden sopimus voisi jo kiinnostaakin, Ylä Herttuala arvioi.

STM:n Lankisen mukaan ennen Suomen rokotetuotannon alasajoa keskusteltiin pohjoismaisesta yhteistyöstä. Se on hänen mukaansa edelleen realistinen vaihtoehto.

– Neljä Pohjoismaata, ehkä Islantikin, ovat sen kokoluokan markkina, jossa voitaisiin saada rokotevalmistus kannattavaksi. Ruotsissa toki yhä valmistetaan rokotteita, mutta se on hyvin, hyvin erikoistunutta. Ei Ruotsissa tehdä rokotteita kansallisen rokoteohjelman käyttöön, Lankinen muistuttaa.

”Sellaista osaamista ei ole vain otettavissa”

Suomessa kehitettävät koronarokotteet ovat ymmärrettävästi saaneet paljon huomiota.

Sakselan, Ylä-Herttualan ja professori Kari Alitalon Kuopiossa kehittämä rokote perustuu virusvektoriteknologiaan. Kyse on samasta teknologiasta, jota hyödynnetään esimerkiksi juuri EU-alueella myyntiluvan saaneessa Johnson & Johnsonin rokotteessa.

Lue myös: Miljoonan euron lahjoitus suomalaiseen rokotetutkimukseen – parantaa ratkaisevasti tutkimustyön edellytyksiä

Jos kerran kotimainen rokotetuotanto on lopetettu, missä näitä mahdollisia suomalaisia rokotteita sitten voitaisiin valmistaa?

Suomessa, Saksela sanoo.

– Toki se vaatisi pieniä järjestelyjä. Ilman suuria järjestelyitä rokotteita saataisiin riittävästi Suomen tarpeisiin, Saksela täsmentää.

Tuotanto onnistuisi Sakselan mukaan samassa paikassa kuin missä yhtä rokotetta kehitetäänkin eli Kuopiossa.

– Muodollisesti valmius koskee geeniterapian valmistamista, mutta teknologia ja tuotantolinjasto ovat identtisiä rokotteiden kanssa, Saksela kertoo.

Jos mahdollisesti kehitettävä rokote perustuu toisenlaiseen teknologiaan, ei Suomella ole samankaltaisia valmiuksia.

– Rokotevalmistus vaatii erityisosaamista ja sellaista osaamista ei ole vain otettavissa nykyisistä asiantuntijaorganisaatioista. Teollisen mittakaavan tuotantoa ei voida polkaista käyntiin tuosta vain, Lankinen toteaa.

Kuuba alkaa ehkä tehdä omaa rokotetta, miksi ei Suomi?

Suomessa rokotevalmistuksen alasajoa perusteltiin ennen kaikkea rahalla. Samaan aikaan huomattavasti Suomea vähävaraisempi Kuuba valmistautuu houkuttelemaan turisteja tarjoamalla heille itse kehittämänsä ja valmistamansa koronavirusrokotteen, jolla tosin ei ole vielä myyntilupaa.

Jos tämä voi onnistua Kuubalta, miksi ei myös Suomelta?

– Tämä riippuu niin paljon siitä, miten säädellään tuotannon eri vaiheita ja raaka-aineita. Näissä on paljonkin kirjavuutta, jos mennään Euroopan, Yhdysvaltain ja muutaman muun valtion ulkopuolelle, Ylä-Herttuala sanoo.

Kriisitilanteessa, kuten pandemiassa, vaatimuksia voidaan lisäksi lieventää.

Vaikka säännöksistä joustettaisiinkin, ei rokotetehdasta noin vain pystytetä. Tämä on selkeä este tai vähintään hidaste myös Venäjän tarjoaman Sputnik-lisenssin suhteen.

– En usko, että kukaan pystyy ottamaan uutta prosessia käyttöön. Sputnikissa täytyy ottaa huomioon myös se, että siinä tarvitaan kaksi eri tuotantolinjaa. Alle vuodessa ei pystytä ottamaan tuotantolinjaa käyttöön. Viranomaisten vaatimien laatujärjestelmien läpikäyminen ja linjan sisäänajo on todella pitkä prosessi, Ylä-Herttuala sanoo.

Lue myös: Suomalainen koronarokote voisi pistää stopin koronaviruksen muuntumiselle – eläinkokeissa "erinomaisia" tuloksia