Venäjä tarjosi Suomelle Sputnik-koronarokotteen valmistusteknologiaa. Professorin mukaan Suomella on jo olemassa tarvittava teknologia ja tilat tarttua tarjoukseen. Tuotannon käynnistäminen olisi kuitenkin verkkaista, eikä tuotantomäärä olisi välttämättä merkittävä.
Jos niin päätettäisiin, Venäjällä kehitettyjen Sputnik-rokotteiden valmistaminen Suomessa ei olisi lainkaan mahdotonta.
Geenilääketieteen pioneeri, Itä-Suomen yliopiston akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala kummastelee Venäjän ilmaisua, jossa se viittasi voivansa luovuttaa Suomelle heidän hallussaan olevaa rokoteteknologiaa. Sellaista ei tarvita, sillä vastaava taito ja teknologia Suomesta löytyy valmiiksi.
– En usko, että tähän sisältyy mitään suurta salatiedettä meille tutkijoille, jotka olemme 20–30 vuotta näitä menetelmiä kehittäneet. Tekninen valmius on olemassa, ja teknologia on meille hyvin tuttua jo vuosien takaa, vakuuttaa Ylä-Herttuala.
Ylä-Herttuala on mukana kehittämässä suomalaista, nenäsumutteena annettavaa koronarokotetta Itä-Suomen yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteishankkeessa.
Samoilla linjoilla professorin kanssa on myös Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mikä Rämet.
– Se varmaan onnistuisi suhteellisen helposti, koska meillä on tämäntyyppisten rokotteiden valmistamiseen osaamista. Myös laitteistoa ja tiloja on jo olemassa, Rämet toteaa.
Lue myös: Presidentti Halonen vahvistaa: Venäjä tarjosi Sputnik-rokoteteknologiaa Suomelle – "Vien asian eteenpäin"
Presidentti Niinistö kommentoi Sputnik-rokotetta MTV Uutisille: "On syytä tutkia kaikki mahdollisuudet"
Mitä Venäjän Sputnik-tarjous käytännössä tarkoittaa? Rokotekeskuksen johtaja: "Valmistus periaatteessa onnistuisi suhteellisen helposti"
Katseet kohdistuvat Kuopioon
Kun puhutaan rokotetuotannosta, katseet kohdistuvat ennen kaikkea Kuopion laboratorioihin. Siellä virus- ja geenilääkkeitä valmistavan FinVectorin tiloissa olisi mahdollista valmistaa rokotteita.
Vaikka teoriassa valmistus olisi varsin mahdollista, käytännössä siihen liittyy monia kysymyksiä.
Epäselvää on, millaisiin tuotantomääriin kyettäisiin ja olisiko ajoitus valmistamiselle sopiva. Pandemian kriittisin vaihe saattaisi olla jo ohi, kun tuotanto viimein saataisiin käyntiin, eikä sitä olisi kannattavaa pitää tarpeeksi pitkään käynnissä.
– Nimenomaan Kuopiossa on yksi maailman parhaita adenovirusgeenisiirtolääkkeiden tuotantoyksiköitä, ja heidän kapasiteetti teoriassa riittäisi hyvinkin laajaan tuotantoon. Mutta tämä ei ole enää yliopiston asia, vaan tämä on yrityksen toimintaa, Ylä-Herttuala muistuttaa. Hän on FinVectoria edeltäneen yrityksen perustaja, mutta ei ole toiminnassa enää mukana.
Elinkeinoministeri Lintilä: "Valmius rokotetuotannolle on"
Venäjällä on pyrkimys rokottaa kymmenesosa maailman väestöstä omalla rokotteellaan, mutta maan omien tuotantolaitosten kapasiteetti ei riitä. Uusia tuotantolinjoja on avattu tai on suunnitteilla esimerkiksi Brasiliaan, Intiaan, Kiinaan, Iraniin ja Etelä-Koreaan.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) ei pidä ajatusta Suomen Sputnik-tuotannosta mahdottomana.
– En tunne Sputnikin varsinaista tilannetta, mutta kyllä meillä on valmius rokotetuotantoon, se olisi tietysti iso muutos. Kansallinen rokotusvalmistus loppui meillä vuonna 2003. Tämä oli uusi avaus, johon hallituksella on kyllä olemassa valmius, toteaa Lintilä.
Jotkin EU-maat valitsivat jo sooloilun
Lintilä alleviivaa myös sitä, että rokotetutkimus on eri asia kuin rokotetuotanto. Tällä hetkellä keskustelussa on rokotetuotannon lisäksi myös se, voitaisiinko suomalaisia ylipäänsä pian rokottaa Sputnik-rokotteella.
Sputnik-rokote on parhaillaan Euroopan lääkevirasto EMA:n arvioitavana myyntilupahakemusta varten. Jos se läpäisee eurooppalaisviranomaisten seulan, rokote voitaisiin ottaa käyttöön myös Suomessa.
Venäjän hallinnon investointirahaston RDIF:n mukaan tällä hetkellä Sputnik on hyväksytty käyttöön 45:ssä maassa. EU-valtioiden rokoterivit rakoilevat, kun yhteishankinnan kautta saatavien rokotteiden määrä on osoittautunut pettymykseksi.
Unkari ja Slovakia ovat jo ostaneet Sputnik-rokotteita Venäjältä. Itävalta ja Tšekki ovat kertoneet suunnittelevansa samaa.
– Saamme rokotteemme Euroopan unionilta. EU on ottanut vastuun jäsenvaltioiden hankinnasta, mutta kyllä, keskustelemme myös muiden toimittajien kanssa Venäjältä ja Kiinasta. Se ei ole salaisuus. Tämän ei pitäisi olla geopoliittinen asia, vaan yhdessä meidän tulisi voida pelasta niin monia henkiä kuin mahdollista, kommentoi hankintaaikeita Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz perjantaina Reutersin mukaan.
Lue myös: Sputnik-rokote odottaa Euroopassa vielä lääkeviraston hyväksyntää – moni maa on silti ottanut sen jo valikoimiinsa: "Etuina hinta ja helppous"
Kommentti: Sputnik V -rokotteen sivuvaikutuksena voi esiintyä ulkopoliittista kirvelyä ja diplomaattisten haavojen tulehdusta
Pääministeri Marin: "Nämä eivät ole poliittisia kysymyksiä"
Suomen pääministeri Sanna Marin (sd.) on samoilla linjoilla siitä, että venäläisrokotteen mahdolliseen käyttöön tulevaisuudessa ei tulisi sotkea politiikkaa.
– Nämä eivät ole poliittisia kysymyksiä. Kaikki sellaiset rokotteet, jotka ovat tehokkaita ja turvallisia voidaan ottaa käyttöön, Marin sanoi hallituksen tiedotustilaisuudessa perjantaina.
Pääministeri painotti, että ensisijaisesti rokotteiden myyntiluvat arvioi Euroopan lääkevirasto EMA.
Rokotetutkimuskeskuksen Mika Rämet pitää viime päivien Sputnik-uutisia myös tervetulleina.
– Toivon mukaan saadaan mahdollisimman pian mahdollisimman useita rokotteita, ja Sputnik on yksi erittäin varteenotettava vaihtoehto, Rämet summaa.