Suomen Sisu-panssarit tallentuivat kameralle Ukrainassa – suomalaisupseeri tylynä: "Kertoo karua kieltään siitä, miksi tappiot kasvavat"

Suomalaisvalmisteisia Sisu XA-185S -kuljetuspanssariajoneuvoja näkyy sosiaalisessa mediassa kiertävässä videossa tavalla, joka Maavoimien everstiluutnantti Mika Mäenpään mukaan "kertoo ikävä kyllä karua kieltään siitä, miksi tappiot kasvavat".

Videolla Sisu XA-185S -panssariajoneuvot ovat tien vieressä peltoaukealta näyttävässä maastossa. Vaunujen takana on jalkaväkisotilaita suojassa.

– Kuljetuspanssariajoneuvo ei ole rynnäkköpanssarivaunu eikä sitä pitäisi käyttää sen tavoin. Sitä ei ole siihen tarkoitettu, Mäenpää kirjoittaa X:ssä.

– Tällainen kuluttaa kalustoa Ukrainassa nopeammin kuin länsimaat pystyvät toimittamaan, hän jatkaa.

Tiedossa ei ole, milloin ja missä video on kuvattu, tai onko se kuvattu taistelu- vai harjoitustilanteessa.

– Kuljetuspanssarivaunujen käyttö suora-ammuntatulen alla on aika huonoa taktiikkaa. Ei kannata ihmetellä, ettei hyökkäys etene ja että tappioita tulee. Kyse on ikävä kyllä puutteellisesta osaamisesta, Mäenpää kirjoittaa.

Kuvamateriaalin perusteella Venäjän ja Ukrainan kalustotappioita laskevan Oryxin mukaan Ukraina on menettänyt yhteensä seitsemän Sisu XA-185 -panssariajoneuvoa. Näistä viisi on tuhoutunut, yksi vaurioitunut ja hylätty ja yksi jäänyt venäläisten käsiin.

Suomi on kertonut useista apupaketeista Ukrainalle, mutta ei ole yleisesti ottaen kertonut luovutetusta taisteluvarustuksesta yksityiskohtia. Ei siis ole täyttä varmuutta siitä, että Ukrainassa aiemminkin kuvatut suomalaisvalmisteiset Sisu XA-185S -panssariajoneuvot ovat Suomen lahjoittamia. Ainakin Tanskalla on aiemmin ollut käytössään Sisu XA-185S -panssareita.

Koulutus ei riitä

Everstiluutnantti Mäenpään mukaan länsimaiden antama kalustokoulutus ja lyhyet kurssit taktiikasta eivät "näytä riittävän". 

Mäenpää on myös aiemmin kritisoinut tapaa, jolla Ukraina on vaikuttanut käyttävän esimerkiksi taistelupanssarivaunuja.

Mäenpää nostaa esille myös Ukrainan armeijan johtamiskulttuurin, joka on pitkälti peritty Neuvostoliitosta. Ukrainan sodanjohdon ongelmista ovat aiemmin kirjoittanut muun muassa sotilasasiantuntijatGlen Grant ja Franz-Stefan Gady.

– Ukraina alkoi vasta 2015 muuttamaan upseerikoulutusta länsimaistyyppiseksi. Näin ollen keskijohto on pääosin vanhan neuvostotyyppisen koulukunnan kasvatteja, vaikkeivat itse olekaan Neuvostoliiton armeijassa koskaan palvelleet, Mäenpää sanoo.

Neuvostoliiton ja modernien länsimaisten armeijoiden johtamiskulttuurien keskeisenä erona on pidetty sitä, että siinä missä Neuvostoliiton versiossa johto on keskitetty harvojen käsiin, on länsiarmeijoissa alemmilla komentajilla enemmän päätösvaltaa.

Johtaminen on esillä myös New York Timesin keskiviikkona julkaisemassa artikkelissa, jossa länsi- ja yhdysvaltalaisviranomaiset katsovat, että Ukraina on sijoittanut hyökkäysjoukkonsa huonosti, mikä on yksi syy siihen, miksei vastahyökkäys ole edennyt odotusten mukaisesti.

Lue myös:

    Uusimmat