Suomen tunnetuin Joulupukki täyttää 75, eikä harkitse eläkepäiviä – "Olen elänyt koko elämäni satumaailmassa ja jatkan joulupukkina niin kauan kuin jalka nousee ja pää pelaa"

0:56img
Julkaistu 28.08.2019 06:09
Toimittajan kuva

Jarno Miettinen

jarno.miettinen@mtv.fi

Tänään on koko maailman tunteman henkilön merkkipäivä, kun Joulupukki kuulemma täyttää 750 vuotta. Tai ei ihan. Sen sijaan liki 60 vuotta putkeen joulupukkina toiminut Timo Alarik Pakkanen viettää syntymäpäivään. Vuosia tulee mittariin 75.

Pakkanen arvelee olevansa maailman pisimpään töitään jatkanut joulupukki. Ensi vuoden jouluaattona Pakkaselle tulee 60 vuotta täyteen joulupukkina.

Ennen jouluakin hänellä on kuitenkin syytä juhlaan. Valtaosan elämästään joulupukkina toiminut mies juhlistaa merkkipäiväänsä ensi lauantaina Helsingissä. 

Pakkasen veljen, kirjailija ja kilpapyöräilyasiantuntija Jukka Pakkasen syntymäpäivä osuu sattumoisin samalle päivämäärälle, mutta Jukka on kaksi vuotta Timoa vanhempi.

Pakkasella on oma toimistonsa katutasossa Helsingin keskustassa Hietalahdenkadulla. Toimiston ikkunassa on näyttö, josta ohikulkijat näkevät joka päivä, paljonko aikaa jouluaattoon vielä on.

– "Juhlaviikon" alkaessa jouluun on tasan 120 yötä. Se menee yllättävän nopeasti.

Lue myös: Timo Pakkanen on joulupukki vuoden ympäri ja vuodesta toiseen: "On etuoikeus tehdä ihmisille hyvää"

Pukilla on keikkoja myös kesällä

Joulupukin toimenkuva on moninainen eikö rajoitu vain jouluun. Pukilla on töitä myös kesällä, tosin vain satunnaisesti. Työn luonteeseen kuuluu avuliaisuus ja ihmisläheisyys. Niinpä Pakkanen on haastattelun kuluessa neuvomassa vanhempaa naisautoilijaa pysäköinnissä. Kesäisin pukkia kutsutaan muun muassa syntymäpäiville.

– Pari viikkoa sitten olin yksillä 50-vuotisjuhlilla seurojentalolla Tuusulassa. Juhlavieraita oli 50. Tein vähän ohjelmaa siinä täydessä sotisovassa ja sanoivat jälkeenpäin, että se oli paras ohjelmaosio, Pakkanen sanoo.

Pakkanen muistaa yhä ensimmäisen joulupukkikeikkansa. Se tapahtui 24.12.1961.

– Ensimmäinen keikkani oli Espoon Haukilahdessa. Perheemme oli juuri muuttanut Helsingin Lauttasaaresta Haukilahteen. Kävin silloin jouluaattona kahdessa perheessä. Ensi vuoden aatto on siis kuudeskymmenes, eikä yhtäkään aattoa ole jäänyt väliin. Aina olen jossakin päin maailmaa ollut joulupukkina, Pakkanen muistelee.

Pakkanen suoritti asepalveluksensa Isosaaressa rannikkotykistössä. Aliupseerikoulussa sai valita, pitääkö lomansa jouluna vai uutena vuotena. Pakkanen valitsi tietenkin joulun, jotta pääsi pukkikeikoille.

– Kutsuin asevelvollisuusaikaani tietysti tonttuarmeijaksi.

Hän arvelee, että hänen päätymiseensä Joulupukiksi vaikutti taiteellinen sukutausta. Pakkasen äiti oli lastenkirjailija ja sekä Jukka että sisarensa Outi ovat myös kirjailijoita.

– Olen elänyt koko lapsuuteni satumaailmassa, Pakkanen sanoo.

Pukin keskimääräinen vierailu kestää seitsemän minuuttia

Lähes 60 vuoden kokemuksella Pakkanen osaa kertoa, ettei joulupukin toimenkuva ole muuttunut tuona aikana. Pakkanen on vieraillut joissakin perheissä useiden sukupolvien ajan.

– Nykyisten lasten vanhemmat, joille itselleen olen vienyt lapsena lahjoja ovat minulle aina lapsia. Kaksi tai kolmekin sukupolvea olen tavannut monta kertaa.

Lapset ja aikuisetkin tosin ovat hänen mielestään nykyään terävämpiä kuin vuosikymmeniä sitten.

– Tehtäväni joulupukkina eivät ole muuttuneet mihinkään vuosikymmenten aikana. Lapset ovat muuttuneet ehkä sillä tavalla, että nykyajan lapset ja nuoret ovat paljon paremmin käyttäytyviä ja tietävät enemmän kuin ennen. Internet on tuonut ihmiset lähemmäksi toisiaan sekä hyvässä, mutta valitettavasti myös pahassa.

Lahjojen määrässä on tapahtunut muutoksia vuosikymmenten kuluessa. Pakkanen arvioi, että eniten lahjoja annettiin15-20 vuotta sitten.

– Lahjojen määrä oli ylitsepursuava joskus pari vuosikymmentä sitten, mutta nyt se asettunut aika sopivalle tasolle.

Joulupukilla ei ole lukkoon lyötyä mielipidettä oikeasta lahjojen määrästä.

– Sitä on vaikea sanoa, mutta minun mielestäni kymmenen on ihan riittävä määrä yhdelle lapselle.

Pakkanen kertoo, miten tyypillinen joulupukkivierailu sujuu häneltä jouluaattona. Hän antaa perheille myös pari vinkkiä onnestaneeseen pukin vierailuun.

– Lahjasäkki tai -kori odottaa siinä ovella. Sitten tulen sisään ja siinä lauletaan ehkä joku joululaulu. Sitten on lahjojen jako. Hyvin toimiva aattokeikka, jossa on kolme tai neljäkin lasta, kestää noin seitsemän minuuttia. Se ei ole sen pidempi, sillä tärkeää ei ole se, että joulupukki jakaisi kaikki lahjat.

Lahjojen jakoa varten joulupukilla on erityisvinkki kaikille perheille, joissa on useampia lapsia.

– Aina teroitan sitä - ja tämä on erittäin tärkeää - että säkin tai korin päälle täytyy jättää ainakin yksi lahja jokaiselle, ettei yhden pienen lapsen tarvitse odottaa itku kurkussa, että saako hän mitään lahjoja. Tällaiset asiat ovat

18 joulua Japanissa

Pakkanen aikoo viettää ensi kesänä 60-vuotistaiteilijajuhlaansa järjestämällä taidenäyttelyllä. Näyttelyyn tulee lasten Joulupukille tekemää taidetta 25:stä maasta ympäri maailmaa.

Hän järjesti jo tänä kesänä samanlaisen mutta pienemmän Kids to Santa -nimisen näyttelyn. Näyttely oli esillä taidegalleria ARTagissa Helsingin keskustassa heinäkuun ajan.

– Helsinkiläiset ja espoolaiset lapset olivat tehneet Joulupukille taidetta, ei vain jouluaiheista vaan ihan mistä tahansa aiheesta. Siellä oli 55 työtä. Se oli kerrassaan upea näyttely, ja sen järjestelyissäkin meni ihan mukavasti aikaa. Ensi vuoden näyttely on sitten niin iso, että siihen ei enää pieni taidegalleria riitä, Pakkanen sanoo.

Joulupukin työ on vienyt Pakkasen ympäri maailmaa vuosikymmenten ajan. Hän kiertää yhä ulkomailla pukintyössään yli 70 vuoden iästään huolimatta. Suosikkikohteita ulkomailla ovat Japani, Kypros ja Saksa. 

– Viime jouluna olin kahdeksattatoista kertaa Japanissa ja olen ollut siellä joulupukin hommissa kaksi kertaa kesälläkin.

Toinen Pakkasen kesämatkoista Japaniin suuntautui vuoden 2011 tsunamin pahimmalle tuhoalueelle maan itärannikolle.

– Minut kutsuttiin sinne ihan virallisena joulupukkina ja Finnair oli myös mukana siinä.

Joulupukilla on vielä yksi ammatillinen haave

Vaikka Pakkanen on ehtinyt nähdä lukemattomien joulupukkikeikkojensa monenlaista, hänellä on kuitenkin yhä ainakin yksi työhön liittyvä haave.

– Minulla on vielä haaveena päästä Dresdenin joulumarkkinoille Saksaan. Saksalaiset joulumarkkinat ovat aivan upeita, enkä ole koskaan vieraillut niillä siviilinä enkä joulupukkina. Haluaisin kokea sen joulupukkina. Yritän päästä tänä jouluna.

Pakkanen on suuri Saksan ystävä. Maassa on lukuisia joulutoreja, jotka viehättävät häntä. Dresden ei ole valikoitunut sattumalta haavekohteeksi. Paitsi että Dresdenin joulumarkkinat ovat Saksan vanhimmat, jo vuodesta 1437 lähtien, ja myös kaupungin traaginen historia herättää hänessä myötätuntoa.  

– Joulupukilla on aika paljon fiiliksiä Dresdeniä kohtaan, koska kaupunki pommitettiin maan tasalle aivan turhaan silloin, kun toisen maailmansodan lopputulos oli oikeastaan jo selvillä. Amerikkalaiset ja englantilaiset halusivat vain tehdä kiusaa ja pahoin tekivätkin.

Pukin tehtävänä on viedä positiivisia asioita

Dresdenin kaupungin traagisessa kohtalossa on paljon sellaista, mikä puhuttelee Joulupukkia.

– Joulupukille on tärkeää viedä toivoa paremmasta tulevaisuudesta, ja ylipäänsä viedä positiivisia asioita sinne, minne meneekin, joten Dresden olisi myös siinä mielessä hyvä paikka.

Pakkasen kolmas suosikkikohde Saksan ja Japanin ohella on Kypros. Hän suuntaa sinne jälleen ensi tapaninpäivänä.

– Siellähän on joulu vähän kuin kahdesti, ensiksi läntisen kalenterin mukaan ja sitten ortodoksisen perinteen mukaan. Minulla on neljän päivän keikka pääkaupunki Nikosiassa.

"Minua voi nyt kutsua saksalaiseksi siaksi"

Joulupukin uralle on mahtunut myös omat synkeämmät hetkensä. Pakkasen pitkä parta oli vaarassa hänen jouduttuaan ohitusleikkaukseen lomamatkalla Saksassa vuonna 2011. Parta kuitenkin säästyi ja hän sai ohitusleikkauksessa sydämeensä onnistuneesti uuden läpän.

– Kaikki voivat kutsua minua nyt saksalaiseksi siaksi. Sydämessäni oleva bioläppä on nimittäin lähtöisin saksalaisesta siasta, Pakkanen nauraa.

Pakkanen kertoo, että nyt hänen terveytensä on hyvä. Ikä alkaa kuitenkin tuntua, ja matkoja Japaniin ei ehkä ole enää tiedossa.

– Pitkät lennot ovat jo tässä iässä aika raskaita. Kun on yhden sydäninfarktin saanut, pitää olla vähän varovainen.

Olutharrastuksesta syntyi riita

Vuonna 2013 Pakkanen taas joutui uutisoinnin kohteeksi, kun Joulupukkisäätiö lopetti yhteistyön hänen kanssaan. Syynä oli hänen olutharrastuksensa. Pakkasta haasteltiin Olutliiton lehdessä Olutpostin joulunumerossa.

– Sanoin haastattelussa, että olut on ikivanha suomalainen joulujuoma. Koko päivän kestäneen keikan jälkeen on kiva ottaa yksi tai kaksi olutta. Siinä ei ole mitään pahaa minun mielestäni ainakaan.

Pakkanen perusti Kohtuullisen Hutikan Pyhän Veljeskunnan (KHPV) itsenäisyyspäivänä vuonna 1978 Helsingissä Pub Angleterressä. Hän toimi 37 vuotta yhdistyksen puheenjohtajana ja on nykyään sen kunniapuheenjohtaja. Yhdistys pyrkii edistämään Ilmari Kiannon hengessä kohtuullista alkoholinkäyttöä. Kianto tunnettiin aikanaan intohimoisena kieltolain vastustajana.

Olutpostin joulunumeroa seuranneena keväänä Pakkanen sai yhteydenoton Joulupukkisäätiöltä, joka on joulupukkialaa koordinoiva elin. Joulupukkisäätiössä on mukana useita suuria ja pieniä suomalaisia yrityksiä, joiden liiketoiminta liittyy jouluun. Näihin kuuluu muun muassa Finnair.

– Sain säätiöltä keväällä 2014 sähköpostin, jossa kerrottiin, että yhteistyömme on päättynyt. Syynä oli se, että Joulupukki juo olutta. Silloin, kun säätiö aloitti toimintansa, meillä oli ihan hyvät välit. Tein heille ilmaiseksikin aika monta keikkaa. Esimerkiksi Japanin-yhteistyö Finnairin kanssa päättyi tuohon, vaikka yhtiön Japanin-toimisto olisikin halunnut minun jatkavan. Sen jälkeen olen ollut Japanissa pari kertaa paikallisten kutsumana.

Kukaan ei voi omia Joulupukin nimeä

Pakkasella on syntymäpäiväilmoitus tiistain Helsingin Sanomissa. Tittelikseen hän on laittanut joulupukin sijaan "joulun tekijämies". Syynä on se, että "pohjoisen joulupukit" eivät välttämättä pitäisi tittelistä.

– Pohjoisen pukkeja taitaa vähän korveta se, että olen brändännyt itseni Joulupukiksi ja häärään täällä etelässä. No, antaa heidän tapella siellä keskenään. Minä hoidan asiat omalla tavallani täällä. En ole Suomen ainoa Joulupukki. Kukaanhan ei voi koko maailmassa omia yksinään Joulupukin arvonimeä itselleen, Pakkanen sanoo.

Pakkanen aikoo itse juhlistaa syntymäpäiväänsä lauantaina hänelle jo vuosikymmenten takaa tutussa Pub Angleterressa. Hän on ilmoittanut juhlistaan kaikille liki 1800 Facebook-ystävälleen. 

– Heistä noin 700 asuu Japanissa. Heistä tuskin kukaan tulee paikalle, Pakkanen nauraa.

Joulupukki toivoo rauhaa koko maailmaan

Pakkasella ei oli suunnitelmissa jäädä eläkkeelle Joulupukin tehtävistä. Työ on luonteeltaan sellaista, ettei siitä oikein eläkkeelle voi jäädäkään.

– Olen aina sanonut, että jatkan Joulupukkina niin pitkään kuin jalka nousee ja pää pelaa. Kyllä sen 60 vuotta ainakin saan taatusti täyteen joulupukkina. Uskon kyllä saavana enemmänkin.

Pakkanen pitää joulupukin tärkeimpänä tehtävä rauhan ja hyväntahdon levittämistä. Siksi joulupukin työlle ei ole loppua näkyvissä.

– Joulupukki on rauhan sanoman lähettiläs. Olen usein sanonut, että joulupukki olisi erinomainen rauhanvälittäjä. Rauhan sanoman levittäminen onkin yksi joulupukin tärkeimmistä tehtävistä. Sanon aina, kun joulupukilta kysytään, mitä hän itse toivoo lahjaksi, että jos saisi edes yhden päivän, että missään päin maailmaa ei sodittaisi eikä tapeltaisi.

Tuoreimmat aiheesta

Joulupukki