Jos juuri ennen vaaleja alkaa liikkua huhuja siitä, että äänestyslippuja on hukkunut, huhun on saattanut panna alulle ulkopuolinen toimija, joka pyrkii vaikuttamaan vaaleihin. Kyberturvallisuus edellyttää lähdekritiikkiä ja sivistystä.
Olisi yllättävää, jos Suomen tuleviin presidentinvaaleihin ei kohdistuisi lainkaan ulkopuolista vaikuttamista, sanoo Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll Huomenta Suomi -lähetyksessä.
Esimerkiksi Yhdysvaltain ja Ranskan presidentinvaalien yhteydessä on nähty, että vaikuttaminen voi tarkoittaa esimerkiksi tietovuotoja ja -murtoja. Mutta muitakin keinoja on ja ne kannattaa tiedostaa.
– Kansainvälisten kollegojen kanssa on puhuttu ääni- ja kuvamanipulaatioista. Voidaan pistää liikkeelle myös huhuja siitä, että äänestyslippuja on hukkunut tai vaalit eivät ole luotettavat, Limnéll luettelee.
– Tämä on yleiseurooppalainen ilmiö. Vaaleihin vaikuttamisen uhasta erityisesti Venäjän osalta puhutaan paljon.
"Paras ase vaikuttamista vastaan on sivistys"
Vaalikampanjat voivat torjua vaikutusyrityksiä parantamalla tietoturvaansa. Mutta tietoturvan kehittäminen ei ole ainoa keino: median ja ihmisten tulisi tiedostaa tapoja, joilla heihin pyritään vaikuttamaan.
Pitää ymmärtää, että jos tiettynä ajankohtana vuodetaan tiettyjä tietoja, kyseessä voi olla ulkopuolinen vaikutusyritys.
– Kuten Ranskan esimerkki osoittaa, nämä ovat pitkälti myös viestinnällisiä asioita. Miten media suhtautuu siihen, jos jonkun ehdokkaan arkoja sähköposteja vuotaa. Aletaanko revittelemään? Tarvitaan korkeatasoista mediaa.
Myös yksittäisen kansalaisen kriittistä ajattelua tarvitaan.
– Kaikkein paras ase informaatiovaikuttamista vastaan on sivistys, Limnéll kiteyttää.