Suomessa vältyttiin tammikuussa hukkumiskuolemilta, ilmenee Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton (SUH) ennakkotiedoista. Kyseessä on harvinainen tapaus, sillä viimeksi SUH:n kuukausittaisiin ennakkotilastoihin on kirjattu nollalukema vuonna 2010. Tuolloin niin ikään tammikuulle ei kirjattu yhtäkään hukkumista.
Jäistä pelastettiin kuluneen tammikuun aikana SUH:n keräämien mediatietojen mukaan kymmenkunta ihmistä. Jäätilanne oli Suomessa tammikuussa poikkeuksellisen hyvä, liitto kertoo.
– Helmikuu alkoi kuitenkin ikävästi kahden ihmisen hukkuessa moottorikelkan vajottua jään läpi Kotkan Syväsalmessa, viestintäasiantuntija Niko Nieminen sanoo SUH:n tiedotteessa.
Liiton mukaan jäällä liikkujien suurimpia vaaratekijöitä ovat nyt muuttuvat sääolosuhteet, runsas lumisade ja kylmä vesi. Jääolot saattavat muuttua ratkaisevasti jopa muutaman kymmenen metrin matkalla.
– Vaihteleva sää, heikko jään tuntemus ja olemattomat turvavarusteet luovat otolliset olosuhteet vaaratilanteiden syntymiselle, Nieminen toteaa.
– Etenkin nyt jään päälle satanut lumi yhdessä pakkaskelien kanssa tekevät jääolosuhteista paikoittain hyvin vaaralliset. Lumikertymät toimivat jään päällä eristeenä ja hidastavat jään paksuuskasvua. Lisäksi ne piilottavat silmälle näkyvät vaaranpaikat.
Lue myös: Viime vuonna Suomessa hukkui yli 150 ihmistä
Jäällä liikkujan kannattaa tietää, mikä on kylmäsokki
SUH:n mukaan jäälle lähtiessä tulisi varustautua turvavälineillä, joita osataan myös käyttää. Liiton mukaan vähimmäisvarustukseen kuuluvat kaulalla käyttövalmiina roikkuvat jäänaskalit siltä varalta, että jää pettää.
Jäälle ei myöskään tulisi lähteä yksin, ja mukana olisi syytä olla jotakin kättä pidempää jään kantavuuden kokeilemiseksi. Myös vesitiiviiksi pakattu reppu, jossa on vaihtovaatteet ja puhelin, olisi hyvä olla mukana.Varustautumisen lisäksi jäällä liikkujan kannattaisi tietää, mikä on kylmäsokki.
– Tärkeää jäälle suunnatessa on asennoitua siihen, että jos jää pettää, on riittävän hyvin varustautunut ja tiedostaa kylmäsokin vaaran, Nieminen sanoo.
– Kylmäsokissa elimistö toimii refleksimäisesti ensimmäisten sekuntien ajan. Uhri pidättää hetken hengitystään, mitä seuraa hyperventilaatio. Veden varaan joutuneella on yleensä vaikeuksia pitää hengitystiet vedenpinnan yläpuolella.
Jos vesillä liikkuu paljon, kannattaisi Niemisen mukaan totuttaa itseään kylmään veteen joko käymällä kylmissä suihkuissa tai uimalla säännöllisesti kylmissä vesissä.
Nyrkkisääntönä liitto muistuttaa, että jäälle tulee aina lähteä ajatuksella, että tutuissakin paikoissa jää voi pettää.