12 tiukkaa kysymystä STM:n päällikölle: Miksi koronan tukahduttaminen ei onnistu? Mitä alle yhden laskeneesta tartuttavuusluvusta pitää ajatella?

Kansliapäällikkö Kirsi Varhila, onko Suomessa tällä hetkellä epidemia?

– Meillä on yhä epidemia. Tauti ei ole hävinnyt.

Mitä pidetään epidemian rajana?

– Epidemian raja on se, että tartuntaketjusta ei pystytä enää jäljittämään sitä, mistä tartuntaketjut tulevat.

Onko joitain alueita, joissa epidemiaa ei ole?

– Missä erityisesti epidemia on, niin edelleen täällä Uudenmaan maakunnassa. Meillä on maakuntia, joissa ei ole viikon sisään tullut yhtäkään uutta tautitapausta.

Onko mahdollista, että Suomessa rajoituksissa on ylireagoitu?

– Meillä ei koskaan missään vaiheessa ollut ulkonaliikkumiskieltoa niin kuin monissa Euroopan maissa. Meillä oli aika maltilliset rajoittamistoimenpiteet. Se, mikä oli ihastuttavaa tai kiitollista, oli se, että ihmiset noudattivat kaikkia suosituksia erittäin hyvin. Siihen nähden pärjäsimme hyvin ja saimme tautitilanteen hyvin hallintaan.

Hetemäen työryhmä puhuttaa. Raportissa sanotaan muun muassa, että "Hallittu muttei liian voimakas hidastaminen, jolla ehkäistään terveydenhuollon ylikuormittumista ja sen aiheuttamia terveyshaittoja ja ylikuolleisuutta, on strateginen tavoite, jonka avulla lopulta voidaan kaikista rajoituksista luopua ilman suurta uuden epidemia-aallon riskiä." Onko tämä hallituksen linja?

– Hallitus lähtee siitä, mikä on meillä perustuslaissa säädetty lähtökohtatavoite eli oikeus elämään ja terveyteen. Tartuntatautilaki sanottaa asian niin, että yleisvaarallista tartuntatautia pitää estää ja sen leviämistä pitää ennakoida ja estää. Tämä on hallituksen selkeä linja. 

–  Toinen asia sitten on se, että me emme ole suljettu yhteiskunta. Meillä ei ole rajat lopullisesti kiinni, nyt niitä on pikkuisen avattu. Tällaisessa tilanteessa meidän pitää hallita epidemiaa, niin että samanaikaisesti voimme avata yhteiskuntaa ja silti siitä huolimatta estää taudin leviämistä.

Mikä Hetemäen raportin skenaarioista on hallituksen valitsema linja?

– Hallituksen valitsema on kokonaisuus erilaisia toimenpiteitä. Ei voi sanoa, että hallitus olisi valinnut Hetemäen raportista jonkun tietyn linjan, vaan hallituksen kokonaisuus on nimenomaan estää taudin leviämistä, samanaikaisesti huolehtia siitä, että terveydenhuollon kantokyky kestää ja myös suojella riskiryhmiä. Siihen suhteeseen sitten asteittain purkaa näitä rajoitustoimenpiteitä, seurata sitä tarkasti ja olla myös valmis reagoimaan niin päin, että jos siltä näyttää, niin rajoitustoimenpiteitä otetaan uudelleen käyttöön.

Pitääkö viruksen antaa levitä väestössä?

– Viruksen ei pidä antaa levitä väestössä, vaan pitää koko ajan olla jäljitykset ja eristäminen. Mitä paremmin me teemme sitä, ja saamme eristettyä henkilöt, jotka ovat tartunnan saaneet, sitä paremmin me pystymme epidemiaa hallitsemaan.

– Mitä enemmän hallinnassa saamme viruksen pidettyä, sitä parempi. Tautitilanne voi pikkaisen nousta, mutta kokoajan pitäen sitä hallinnassa sillä tavalla, että pystymme toimimaan, jos se nousee liiaksi. 

Suomessa epidemian alussa tartuttavuusluku oli ministeriön mukaan 2,4. Nyt tilanne on 0,6-0,8 eli alle yhden. Onko hallituksen tavoite pitää tartuttavuusluku alle yhdessä, jolloin epidemia käytännössä hiipuu?

– Hallitus ei ole määrittänyt tartuttavuuslukua eli sitä tavoitetta, mitä erityisesti seuraamme. Hallitus ei ole määrittänyt haarukkaakaan.

– Olemme Hetemäen raportissa esittäneet kaksi skenaariomallia, tartuttavuusluku 1,6 ja toinen 1,8, ja molemmissa ollaan 300:n tehohoitopaikkojen kriittisen rajan alapuolella. Näillä kummallakaan ei sitä ylitetä, mutta emme halua mennä sitä lähellekään.

– Tulemme jatkossa kertomaan vähintään viikottain, toivottavasti päivitäin, kertomaan sen tartuttavuusluvun. Se pystytään tekemään täällä Uudellamaalla, jossa tautitilannetta on enemmän, mutta muiden maakuntien osalta sen luvun laskeminen voi olla hankalaa, koska tautitapauksia on niin vähän. 

Onko teillä kantaa siihen, pitäisikö tartuttavuusluvun olla pienempi?

– Meillä ei ole siihen kantaa. 

Pitääkö virus tukahduttaa väestössä kokonaan?

– Sitä me emme pysty tekemään. Tai toki pystyisimme, jos lähtisimme siitä olettamasta, että rokotteen kehittämisessä voi mennä vuosi, kaksi, kolmekin aikaa, ja koko sen ajan pitäisimme erittäin tiukat rajoitteet päällä, sulkisimme Suomen rajat. Silloin olemme taloudellisesti ja sosiaalisesti erittäin rankassa tilanteessa, jos näin toimisimme.

Onko ongelmallista, jos viruksen eteneminen hidastuu liikaa? Ja mikä on liikaa?

– Sinänsä ei ole ongelmallista, päinvastoin. Jos eteneminen hiipuu ja hidastuu, niin silloin rajoitteita voidaan varovasti avata ja koko ajan seurata, että pysyykö hiipuminen ja silloin voidaan mennä eteenpäin siten, että meillä sitten joskus on se rokote käytössä.

Mitä tapahtuu, jos epidemia jatkaa hidastumistaan?

– Näin voi käydä, jos virus noudattaa kausivaihtelua, niin kuin muut tämän tyyppiset virukset. Kesän tullessa aurinko saattaa olla se, joka hidastaa viruksen leviämistä. 

THL:stä on sanottu, että jos tauti hidastuu liikaa, niin sitten epidemia voi tulla rytinällä takaisin syksyllä. Mitä mieltä tästä?

– Siinä on ne mahdollisuudet. Me puhumme jälkipotkusta tai sitten tulee uusi kakkosaalto. Tämä on kansainvälisestikin todettu. Tätä olemme myös Hetemäen raportissa arvioineet. 

Millaisella voimakkuudella sellainen kakkosaalto olisi tulossa, jos on tulossa?

– Toinen aalto riippuu monesta tekijästä. Tuottaako tämä virus immuniteettia, ja jos tuottaa, niin kuinka pitkäaikaista immuniteettia. Kuinka moni on sairastanut viruksen tietämättään tai vähäoireisena eli onko sitä immuniteettia kuinka laajasti koskaankaan olemassa. Siitä riippuu toisen aallon mahdollisuus tai suuruus. Ja jos se tulee suurena, se tarkoittaa sitä, että joudumme ottamaan uudestaan rajoittamistoimenpiteitä käyttöön. 

Lue myös: Live JUURI NYT: THL:n mukaan epidemian huippukohta on jo ohi – mitä hallituksen koronastrategia käytännössä tarkoittaa? Katso pääministeri Marinin tilannekatsaus suorana