Suomessa hylätään vuodessa noin 20 000 kissaa – seuraukset tuhoisia: "Viettävät todella kurjaa kissan elämää"

Aloitteen mukaan Suomessa hylätään arviolta 20 000 kissaa joka vuosi. Asiasta olivat MTV Uutisten Uutisaamussa keskustelemassa Eläintenhyvinvointikeskuksen erityisasiantuntija Tiina Kauppinen ja SEY Eläinsuojelun Suomen toiminnanjohtaja ja eläinlääkäri Kati White.

Whiten mukaan kissojen hylkäämisen taustalla on kissoihin liittyvä arvostuksen puute. Löytöeläintaloihin päätyy noin 10 000 kissaa vuodessa, eikä kissoja usein lähdetä hakemaan löytöeläintaloista takaisin kotiin.

Kissa mielletään halvaksi eläimeksi, jonka voi ottaa ja päästää kuljeskelemaan omille teilleen ja mikäli kissa ei palaa, ei sitä usein lähdetä myöskään etsimään, hän sanoo.

– Koirien kohdalla luvut ovat päinvastaisia. Koirista vain pieni osa päätyy löytöeläinkoteihin ja suurin osa pääsee takaisin omistajilleen, White kertoo.

Kissoja päästetään usein myös lisääntymään vapaasti. Kissojen hylkäämisen taustalla on Whiten mukaan vanhoja käytäntöjä.

– Tähän pitäisi saada muutos, sillä tuloksena on kärsiviä ja nälkiintyviä kissoja.

Kissa on luultua kalliimpi ja vaativampi lemmikki

Kauppisen mukaan kissa vaatii omistajaltaan panostamista ja vaivannäköä. Lisäksi kissaa ei pitäisi päästää vapaasti kuljeskelemaan vaan ulkoiluttaa eläintä valjaissa tai sitä varten rakennetussa ulkotarhassa.

– Voidakseen hyvin, kissa tarvitsee esimerkiksi saalistusleikkejä saalistuskäyttäytymisen tyydyttämiseksi. Omistajan pitäisi pystyä tarjoamaan kissalle päivittäin virikettä.

Kissoja otetaankin Kauppisen mukaan ympärivuotisesti liian kevyin perustein.

– Kissat hylätään syystä tai toisesta, kun niitä ei halutakaan pitää.

Whiten mukaan iso ongelma ovat myös kasvavat kissapopulaatiot, jotka lähtevät liikkeelle vapaana kulkevista leikkaamattomista kissoista.

– Nämä populaatiot syntyvät yleensä leikkaamattomista kissoista, jotka saavat pentuja ja sijoittuvat paikkaan, jossa joku hyväntahtoinen ihminen ruokkii kissoja ja sitten lisääntyvät keskenään.

Tämä voi johtaa Whiten mukaan kymmenien tai satojen kissojen populaatioihin.

– Olisi tärkeää, että kissoja ei pidetä vapaana. Mikäli niitä ei leikkauteta, pitäisi tähän olla jokin ihan lainsäädäntö.

Korona-aikana eläimiä on hankittu yleisesti enemmän kuin normaalisti

Suomen eläinsuojeluyhdistyksen tietoon on tullut, että erilaisia eläimiä on hankittu viime vuosina liian heppoisin perustein. Nyt niille etsitään uusia koteja.

– Kissojen määrä ei ole noussut tavallisesta, mutta kaneja ja koiria on otettu huomattavasti aiempia vuosia enemmän, White kertoo.

Whiten mukaan korona-aikana Suomen eläinsuojeluyhdistykselle tuli enemmän kyselyjä kissoista ihmisiltä, jotka eivät ole harkinneet asiaa loppuun asti ja ongelmia on ilmennyt paljon.

– Kissoja koskevien eläinsuojeluilmoitusten määrä on noussut, Kauppinen lisää.

Kauppisen mukaan kissa ei pärjää Suomen luonnossa yksin, niin että se voisi voida hyvin.  

– Hylätyt kissat, jotka päätyvät puolivilleiksi populaatiokissoiksi kärsivät Suomen talvessa nälästä, kylmästä, sairauksista, loisista sekä terveys- ja hyvinvointiongelmista, eli viettävät todella kurjaa kissan elämää.

Ratkaisuksi tähän Kauppinen tarjoaa sirutusta ja rekisteröintiä. Merkintä ja rekisteröinti takaavat sen, että kissa on tunnistettavissa ja sille löydetään omistajat.

– Sirun avulla rekisteristä voidaan nähdä kuka kissan omistaa, ja mikäli kissa on tieten tahtoen hylätty, voidaan omistaja saattaa tällöin vastuuseen.

Whiten mukaan kissaan pitäisi suhtautua yhtä vakavasti kuin koiran hankintaan.

– Kissan ei pitäisi olla missään tapauksessa ilmainen ja sen ottamisessa pitäisi käyttää harkintaa. Myös eläinlääkärikulut voivat olla isot.  

Kauppinen muistuttaa, että kissa voi elää 20-vuotiaaksi ja sen kanssa olemiseen täytyy voida panostaa ajallisesti ja taloudellisesti.

– Mikäli kissaan ei halua sitoutua pitkäksi aikaa, on mahdollista ottaa itselleen esimerkiksi vanhempi kissa. Monet vanhat kissat kaipaavat uuden kodin ja huolenpitoa, White painottaa.  

Ratkaisuksi hylkäämisongelmaan White ja Kauppinen tarjoavat pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä ja selkeyttä kissojen lisääntymisen rajoittamiseen.