Suomessa inisee useita ennennäkemättömiä hyttyslajeja, joista kaksi voi aiheuttaa vakavia tauteja – matkustavat salaa autonrenkaissa

Nuo inisevät älyköt, veren imijät ja mökkikansan vihaamat hyttyset ovat aloittaneet globaalin maahanmuuton, jolle ei loppua näy.

Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2021 julkaistussa kerrotaan, että ilmaston muuttuminen takaa sen, että sääskien vieraslajeja saadaan mökkivieraaksi jatkossakin. 

Lue myös: Luulitko, että vain trooppiset hyttyset ovat vaarallisia? Suomessa hyttyset levittävät jo kolmea virustautia

Raportin mukaan kansainvälinen kauppa ja tavarakuljetukset ovat levittäneet uusia hyttyslajeja eri puolille maailmaa. Suuret satamat ovat muodostuneet tärkeiksi paikoiksi vektorilajien lisääntymiselle.

Esimerkiksi Aasian tiikerihyttysen maihinnousu tapahtui Alankomaissa 2005 kukkalähetyksen mukana. Hyttyset saatiin sillä kertaa hävitettyä, mutta vastaavia maihinnousuja on ilmennyt lisää.

Aivokalvontulehdusta ja neurologisia vammoja

Rovaniemen metsiköstä puhelimitse tavoitettu sääskitutkija Jukka Salmela ei raportteja hätkähdä eikä lietsoisi pelkoa, mutta hän nostaa esille kuitenkin kaksi merkittävää vieraslajia, korean- ja japaninhyttysen, jotka voivat aiheuttaa ikäviä tauteja.

– Nimet kertovatkin niiden alkuperän. Ne pystyvät lisääntymään hyvin pienissä vesialtaissa, jogurttipurkin pohjalle jäänyt sentin vesikerros riittää.

Japanin hyttynen voi levittää Japanin aivotulehdusta, joka on vakava virusinfektio. Useimmilla sairastuneista oireet ovat lieviä, kuumetta ja päänsärkyä, mutta osalle kehittyy vakavampi tauti, ja siinä tapauksessa kuolleisuus voi WHO:n arvion mukaan olla jopa 30 prosenttia. Tauti voi myös aiheuttaa pysyviä neurologisia vammoja.

Vain julma tiikerihyttynen

Aasian tiikerihyttynen (Aedes albopictus) puolestaan voi välittää denguekuumetta, chikungunyavirusta, usutuvirusta ja zikavirusta. 

Tiikerihyttynen lasketaan maailman sadan haitallisimman vieraslajin joukkoon. Se on levinnyt ympäri maailmaa muun muassa käytettyjen autonrenkaiden mukana, ja siirtyy helposti uusille alueille esimerkiksi huonekasvien avulla.

Vaikka Aasian tiikerihyttynen onkin peräisin trooppiselta alueelta, on se levinnyt myös lauhkeaan vyöhykkeeseen, sillä sen eurooppalaisten populaatioiden munat ovat sopeutuneet viileämpiin lämpötiloihin kuin trooppisessa ilmastossa elävät tiikerihyttysten munat. Aikuiset hyttyset voivat hetkellisesti selviytyä myös lumessa.

– Pidempiä aikoja nämä hyttyset eivät kuitenkaan menesty Suomessa ilmaston kylmyyden takia, Jukka Salmela tietää. 

Malarian pelko

Salmelan mukaan Etelä-Ruotsin Skånessa havaittu Culex modestus levittää puolestaan Niilin-virusta.

– Modestus imee verta linnuilta ja nisäkkäiltä.

Vertailun vuoksi Salmela ottaa esille horkkahyttysen, joka levittää malariaa. Kyseinen laji on ollut Suomessa aina, mutta itse malaria ei menesty Suomessa länsimaisten elinolosuhteiden ansiosta.

– Edellinen malariaepidemia Suomessa oli Karjalan kannaksella jatkosodan aikana, kun sotilaat viettivät aikaa kosteissa korsuissa.

Lue myös: Suomesta löytyi hyttyslaji, joka pystynee levittämään malariaa: "Meidän on oltava valmiita mihin tahansa"

Malariasääski viihtyy kosteissa kellareissa ja kökkii talven yli kivenkoloissa, viileissä navetoissa tai vastaavassa.

– Malariasääski saattoi talvellakin käydä ottamassa verta samassa tuvassa nukkuvista. Kyllä se vaatisi 1700-luvun asuinolosuhteet, että malaria leviäisi Suomessa enemmän.

Linnut eivät jäisi kaipaamaan

Ilmastonmuutos vaikuttaa kotoperäisten sääskilajien dynamiikkaan siten, että hyttysiä voi Salmelan mukaan olla joko aivan tolkuttomasti, tai sitten ei ollenkaan.

– Runsasluminen talvi, viileä ja sateinen alkukesä ja kevät- ja kesätulvat, silloin tulvahyttyset voivat lisääntyä isoissa määrin. 

Kuiva alkukesä ja aikainen lumenlähtö sen sijaan takaa kesän lähes ilman hyttysiä. Salmela ei kuitenkaan ole huolissaan hyttysten katoamisesta.

– Ihmisten mielissä elää harha, että hyttyset ovat jotenkin elintärkeitä luonnon kiertokululle, mutta eivät pikkulinnut ravinnotta jää, vaikka hyttysiä ei olisi lainkaan. 

Sääskitutkijan mukaan hyttysiä tärkeämpää ravintoa linnuille ovat hyönteisten toukat ja kaksisiipiset.

– Jos hyttyset katoaisivat, mitään dramaattista ei tapahtuisi.

Vaikka tämä kuulostaakin erikoiselta hyttystutkijan sanomana, ei Salmelan mukaan ole pelkoa, että nämä kesäiset verenimijät maapallolta hevin katoavat.

– Aina ne löytävät märemmän ja kosteamman paikan. Yksi naaras munii kolmesta neljään kertaan kesässä 200 munaa kerrallaan. Sillä on maaperässä munapankki, josta muna kuoriutuvat useamman kesän aikana. 

Inisevät älyköt

Salmelaa itseään kiehtoo hyttysten luontainen sopeuma. Hyttysten pelkäämiselle ei tutkijan mukaan ole mitään syytä.

– Sääskillä on mieletön strategia elämään, otat verta  ja lisäännyt. Niillä on mahtavia kykyjä löytää uhri, ne aistivat iholta erittyvän hiilidioksidin ja lämmön, erottavat liikettä ja väriä.

Salmela elää sulassa sovussa hyttysten kanssa, mutta ei tunnusta nauttivansa ihokontaktista niiden kanssa.

 –Kesämökilläni Ranualla on hyttysiä, enkä nauti niistä yhtään, mutta hyväksyn ne boreaalisen luonnon osana. Mosquitoes were here first, Salmela runoilee.

Lue myös: Hyttynen on todellinen tappaja: Inisevän pirulaisen levittämät taudit tappavat enemmän ihmisiä yhdessä päivässä kuin hait sadassa vuodessa!

Espanjassa pelätään nyt tiikerihyttysen levittävän zika-virusta - Suomalaistutkija: Zika-hysteriaan Euroopassa ei ole syytä

Kuulostaako 21 tuhatta miljardia hyttystä paljolta? Määrä on vain murto-osa koko Suomen hyttysistä: ”Mitä coolimmin pystyt olemaan, sitä huonommin ne sinut löytävät”