Suomessa ja Venäjällä ihmetellään Venäjän Karjalassa tehtyjä sotavankikaivauksia.
Venäjän sotahistoriallinen seura ryhtyi elokuussa Karhumäen lähellä sijaitsevassa Sandarmohissa etsintöihin, joiden tavoitteena oli seuran mukaan löytää suomalaisten sotavankeina olleiden puna-armeijan sotilaiden ruumiita.
Sandarmohiin tiedetään haudatun 1930-luvulla tuhansia Stalinin vainoissa teloitettuja ihmisiä.
Suomalaisten surmaamia sotavankeja?
Sotahistoriallisen seuran etsinnät tuottivat tulosta nopeasti, sillä muutamien päivien kuluttua kaivausten alkamisesta alueelta kerrottiin löytyneen viisi mahdollisesti suomalaisten surmaamaa neuvostoliittolaista sotavankia. Tunnistamisen apuna käytettiin paikalta löytynyttä kangasta, jonka tulkittiin olevan peräisin suomalaisten punavangeille pukemista takeista.
Seura piti perjantaina tiedotustilaisuuden kiistanalaisten tutkimusten edistymisestä.
– Siellä ei vielä annettu lopullisia tutkimustuloksia löydettyjen ruumiiden mahdollisesta taustasta tai niistä väitteistä, joita niihin liittyen on tähän mennessä esitetty, Suomen Moskovan-suurlähetystön lehdistöneuvos Taneli Dobrowolski sanoi STT:lle perjantaina.
Tiedotustilaisuudessa Venäjän sotahistoriallisen seuran edustaja kertoi uutistoimisto RIA Novostin mukaan, että etsinnöissä löydetyt jäännökset on annettu oikeusviranomaisten tutkittavaksi.
Tiedotustilaisuuden osanottajat katsoivat, että Sandarmohin alueen tutkimuksia pitäisi jatkaa. Mukaan voitaisiin ottaa myös suomalaisia.
Stalinin uhrien omaiset vastustavat etsintöjä
Sandarmoh on uutistoimisto Tassin mukaan kaikkein suurin 1930-luvun vainojen uhrien hautapakoista Luoteis-Venäjällä. Siellä tapettiin yli 7 000 ihmistä. Tieto alueen teloituksista ja hautauksista selvitettiin 1990-luvun lopulla.
Nyt tehdyt sotavankietsinnät ovat herättäneet Venäjällä ihmetystä ja arvostelua. Oppositiolehti Novaja Gazeta kirjoitti elokuussa, että Sandarmohiin haudattujen Stalinin vainojen uhrien omaiset vastustavat alueella tehtäviä sotavankietsintöjä. Heidän mukaansa etsinnöille ei ole minkäänlaisia perusteita.
Omaiset haluaisivat, että vuonna 1997 löytynyt hauta-alue säilytetään sellaisenaan muistoalueena.
Omaisten kirjeestä uutisoi myös petroskoilainen Petrozavodsk govorit. Sivusto kertoi, että etsintöjen tavoitteena on löytää suomalaisten keskitysleirien vankien ja Puna-armeijan kuolleiden sotilaiden jäänteitä. Uutisessa mainittiin tässä yhteydessä arveluista, että Venäjän viranomaiset pyrkisivät muuttamaan suhtautumista alueeseen ja häivyttämään Stalinin vainojen uhrien muistoa.
Julkinen keskustelu Venäjällä maltillista
Lehdistöneuvos Dobrowolski painottaa, että julkinen keskustelu Venäjällä on suhtautunut Sandarmohin sotavankietsintöihin varauksella. Asia on ollut esillä viimeisten parin viikon ajan erityisesti Karjalan tasavallassa ja Pietarissa, mutta valtakunnallisesti aihe on herättänyt vain vähän kiinnostusta.
Dobrowolskin mukaan kirjoittelusta ovat vastanneet lähinnä paikalliset ja alueelliset verkkolehdet, mutta aihetta on myös jonkin verran sivuttu valtakunnallisissa sanomalehdissä ja televisiossa.
– Yllättävän paljon on ollut kriittistäkin näkökulmaa. Venäläinen media ja erityisesti paikalliset verkkolehdet ovat tuoneet esille suomalaisen akateemisen tutkimuksen tietoja, ja on muun muassa haastateltu suomalaisia historian tutkijoita, Dobrowolski kertoo.