Joukkohaudat ovat tulleet koko maailmalle karulla tavalla tutuksi viimeistään Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan myötä. Tutkijoilta näin karmeiden tapahtumien läpikäyminen vaatii säntillisyyttä ja ennen kaikkea nopeutta.
Ensimmäisistä varmistetuista joukkohaudoista Ukrainassa uutisoitiin venäläisjoukkojen vetäydyttyä Butshan pikkukaupungista maaliskuun loppupuolella. Ukrainalaissotilaat löysivät satojen siviilien ruumiita sekä kaduilta makaamasta että nopeasti kyhätyistä joukkohaudoista.
Yksi alueen suurimmista joukkohaudoista sijaitsi paikallisen kirkon takapihalla, jonne oli hävitetty 70 ukrainalaisvainajan ruumiit. Juuri tästä Butshan joukkohaudasta onkin tullut yksi Venäjän sotarikosten julkisimmista näyttämöistä.
Sen tutkiminen on nyt saatu siihen pisteeseen, että kauhakuormaajat ovat alkaneet täyttämään hautaa. Viiden jälkeen -ohjelmassa vieraillut oikeushammaslääkäri, professori Helena Ranta selittää, että joukkohautojen tutkimisessa nopeus on valttia.
– Nopeaan tutkimiseen liittyy kaksi elementtiä: toisaalta eloonjääneiden ja omaistensa kadottaneiden ihmisten hätä ja halu löytää heidät, ja toisaalta mahdollisten oikeudellisten prosessien takia on erittäin tärkeää kerätä todistusaineistoa. Tämän todistusaineiston kerääminen edellyttää erittäin perusteellisia tutkimuksia ja se vie aikaa.
Lue myös: Helena Ranta on tutkinut lasten luita joukkohaudoista ja tietää julmuudesta enemmän kuin kukaan haluaisi – näin hän ajattelee Venäjän teoista Ukrainassa
Satelliittikuvista paljastui uusia mahdollisia joukkohautoja
Uusista mahdollisista joukkohaudoista uutisoitiin viime viikolla. Venäjän hyökkäyksessä pahoin tuhoutuneen Mariupolin ympäristöstä julkaistiin satelliittikuvia, joihin oli ilmestynyt joukkohaudoilta vaikuttavia muodostelmia.
Toinen, arviolta 45 metriä pitkä ja 25 metriä leveä hauta löydettiin Vynohradnen kylästä. Viranomaisten arvioiden mukaan tähän hautaan saattaisi mahtua jopa tuhannen kaupunkilaisen ruumiit.
Lue myös: Ukrainan mukaan Mariupolin läheltä on löydetty kolmas joukkohauta – Pormestari: Paikalliset pakotettu ruokapalkalla hautaamaan ihmisiä
Suurempi haudoista taas ilmestyi kaupungin toisella puolella sijaitsevaan Manhushin taajamaan. Hautausmaan ympäristöön levinneissä joukkohaudoissa voisi ukrainalaisarvioiden mukaan maata jopa 9000 ruumista.
– Nyt on liian aikaista sanoa, kuinka paljon näissä viimeksi löydetyissä haudoissa on vainajia, mutta ne ovat suuria molemmat, Ranta toteaa.
Mariupolin pormestari Vadym Boitšenko sanoo uskovansa, että vastaavia hautapaikkoja löydetään lisää ja niiden alue laajenee, koska kaupungissa tapettujen määrä on ukrainalaisarvioiden mukaan kymmeniä tuhansia.
Kaikkia vainajia ei voida tutkia
Ukrainaan on tähän mennessä saatu ainakin ranskalaisia viranomaisia auttamaan joukkohautojen tutkimisessa. Rannan mukaan perusperiaatteet jokaisen joukkohaudan tutkinnassa ovat pitkälti samat.
– Siinä vaiheessa kun turvallisuustakuut ovat riittävät, niin se on työtä, johon on olemassa kansainväliset suositukset ja hyvät menettelytavat. Jos ajatellaan esimerkiksi Euroopan Unionin jäsenvaltioita, niin siinä vaiheessa kun Ukraina pyytää apua, sitä apua löytyy. Me olemme hyvin pitkälti harmonisoineet myös tutkimusmenetelmät niin, että monikansallisia ryhmiä voidaan hyvin käyttää.
Suurissa joukkohaudoissa vainajia voi olla jopa tuhansia. Rannan mukaan on selvää, ettei lyhyessä ajassa kaikkia vainajia voida täysin samalla tarkkuudella tutkia. Siksi jokaisen joukkohaudan kohdalle kehitetään oma toimintamallinsa.
– Voidaan tutkia esimerkiksi joka viides, kymmenes tai jopa viideskymmenes vainaja. Tai sitten erotetaan ensin miehet, naiset ja lapset, joita sitten tutkitaan sovitulla tavalla, Ranta selittää.
Vainajista pyritään hänen mukaansa etsimään yhtenäisiä vammoja tai muita toistuvia malleja. Erityisen nopea täytyy olla, jos kaikki vainajat halutaan tunnistaa ilman vaivalloisia tutkimusmenetelmiä.
– Ammukset ja ammusjäämät kyllä säilyvät vainajissa. Jos taas ajatellaan vainajien tunnistamista, niin fyysiset tuntomerkit häviävät aika nopeasti. Tietenkin vaatteiden perusteella voidaan jossain määrin tunnistaa vainajia, mutta sen jälkeen meille jää tällaiset perinteiset tunnistusmenetelmät eli hampaat ja dna. Molemmat ovat hyvin aikaa vieviä ja niihin tarvitaan vertailumateriaalia.
Lue myös: Professori Helena Ranta: Butshan tapausta ei voi verrata Srebrenicaan – "Hirmuteot osoittavat, että emme ole oppineet mitään"
Joukkohautoja tutkimalla sotarikolliset voidaan saada tuomioistuimen eteen
Jonkun mielestä jopa karulta kuulostava tutkimus on äärimmäisen tärkeää, jotta mahdolliset sotarikokset saataisiin lopulta sotarikostuomioistuimeen.
Sodankäynnin säännöissä siviileihin kohdistuvat hyökkäykset ovat kiellettyjä, joten mitä todennäköisimmin Ukrainassa on tapahtunut sotarikoksia.
Helppoa sotarikosten tutkiminen ei kuitenkaan ole – eikä konfliktialueilla työskentely sovi kaikille.
– Joukkohauta voidaan avata vain kerran. Täytyy muistaa, että siellä voi olla myös tarkoituksellista hämäämistä mukana. Joissain maissa joukkohautoja on myös miinoitettu, eli siellä voi olla myös tällainen turvallisuustekijä mukana, Ranta sanoo.