Stalinin uhreja Karjalassa tutkinut Dmitrijev jälleen oikeudessa Venäjällä – syytteitä pidetään tekaistuina ja poliittisina

Venäjällä Stalinin vainoja ja niiden uhreja tutkinut Juri Dmitrijev on tänään jälleen oikeuden edessä Petroskoissa.

Hän sai jo kesällä vankeustuomion lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Tuomiota kovennettiin syyskuussa Karjalan korkeimmassa oikeudessa 13 vuoteen.

Lue myös: Kirja-arvio: Laiton kauppa ja länsimuodin lumo Neuvostoliitossa

Dmitrijev on valittanut ottotytärtään koskevasta tuomiosta. Dmitrijevin tukijat ovat pitäneet syytteitä historioitsijaa vastaan tekaistuina ja poliittisina.

Ihmisoikeusjärjestö Memorialin mukaan syyte Dmitrijeviä vastaan on osa toisinajattelijoiden kurinpalautusta Venäjällä.

Dmitrijev löysi ja kartoitti 1990-luvun loppupuolella Luoteis-Venäjän Sandarmohista Stalinin aikakauden haudan, johon on haudattu 1930-luvulla tuhansia ihmisiä.

Lähellä Karhumäkeä sijaitsevan joukkohaudan uhrien joukossa on myös satoja suomalaisia.

Lue lisää: Stalinin vainojen tutkijalle 3,5 vuoden vankeustuomio

Vajaat parikymmentä suomalaista Venäjä-tuntijaa julkisti viime viikolla vetoomuksen, jonka mukaan Dmitrijev on tuomittu hyvin kyseenalaisin perustein. Suomalaisten mukaan tapaus pitäisi tutkia uudelleen ja Dmitrijev vapauttaa tutkimusten ajaksi.

Yksi vetoomuksen allekirjoittajista on Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro. Myös hänen mukaansa vaikuttaa siltä, että Dmitrijev maksaa oikeudenkäynneissä todellisuudessa hintaa Stalinin uhreja koskevista tutkimuksistaan.

Merkittävää perustutkimusta vainojen uhreista

Aktivisti ja historian harrastaja Dmitrijev on tehnyt Kangaspuron mukaan varteenotettavaa tutkimustyötä keräämällä muistitietoja Stalinin vainoista sekä uhrien nimiä ja muita tietoja tiedustelupalvelu FSB:n arkistoista.

– Hän on ollut oikeaan aikaan oikeissa arkistoissa. Tähän työhön ovat ammattihistorioitsijat voineet myöhemmin tukeutua, Kangaspuro kertoo.

Dmitrijev löysi Sandarmohin joukkohaudat jo yli 20 vuotta sitten.

Lue lisäksi: Aseet vaikenivat Euroopassa 75 vuotta sitten: Saksalle historia on ongelmallinen, nyt moni pelkää kansallismielisyyden nousua – "Se ei saa milloinkaan toistua"

Hänen joutumisensa viranomaisten silmätikuksi viime vuosina voi Kangaspuron mukaan johtua Venäjän yleisestä ilmapiirin muutoksesta, jossa on nyt aktivoiduttu käyttämään historiaa poliittisiin tarkoituksiin ja käymään "historiasotia" naapurimaiden kanssa.

– Suomi on tässä mukana omalta, isossa kuvassa aika vaatimattomalta osaltaan, Kangaspuro arvioi.

Hänen mukaansa Venäjän päähuomio on ollut tällä rintamalla Puolan ja Baltian maiden suunnalla.

Suomalaisten kohtaloita Neuvostoliitossa tutkitaan

Dmitrijevin oikeudenkäynti sattuu mielenkiintoiseen aikaan, sillä Suomen Kansallisarkisto aloitti syyskuussa viisivuotisen tutkimushankkeen, jossa kartoitetaan suomalaisten vaiheita Neuvostoliitossa 1917–1964.

Tutkimuksessa tarkastellaan myös Stalinin vainojen suomalaisten uhrien kohtaloa.

Kangaspuron mukaan voi olla mahdollista, että valtioneuvoston rahoittama ja presidentin sekä pääministerin tukema hanke nähtäisiin Venäjällä jonkinlaisena poikkeamana aiemmasta linjasta, jonka mukaan Suomi ei pidä historiaa valtiollisena tai poliittisena kysymyksenä vaan jättää sen historioitsijoiden selvitettäväksi.

– Vaikka kyse ei ole tietenkään valtion ohjailemasta, vaan historian tutkimuksen ehdoin toteutettavasta hankkeesta, voi sen tulkitseminen muutokseksi aiempaan linjaan vaatia Venäjän mielestä vastareaktiota, Kangaspuro pohtii.

Lue lisää: Kirja-arvio: Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939–1940

Venäjällä onkin esitetty muun muassa näkemyksiä, joiden mukaan Sandarmohiin olisi haudattu myös Suomen armeijan teloittamia sotavankeja.

Lisäksi alkuvuodesta uutisoitiin Venäjän federaation tutkintakomitean ryhtyneen selvittämään joukkotuhontaa suomalaisten sodanaikaisilla keskitysleireillä Itä-Karjalassa, mahdollisena rikosnimikkeenä kansanmurha.

Sittemmin Karjalaan on rakennettu lasten valistamista varten jäljitelmä "suomalaisesta keskitysleiristä", mutta tiedot kansanmurhatutkimuksesta ovat kadonneet julkisuudesta.

– Sille tutkimukselle ei kuulu juuri nyt yhtään mitään, Kangaspuro kertoo.