Suomessa on noin 130 000 muslimitaustaista – miten Malmin "päiväkotimoskeijan" johtajan ulostulot vertautuvat heihin ja islamiin Suomessa? Tutkija vastaa

Kerhotila on kaavoitettu päiväkotikäyttöön, mutta siellä toimii tietojen mukaan luvaton moskeija saudiarabialaisella rahoituksella. Säätiön puheenjohtaja Aladin Maher reagoi syytteisiin kärkkäästi ja väitti, että siellä harjoitetaan uskonnollista opetusta lapsille ja aikuisille. 

Maher puhui Ilta-Sanomien haastattelussa kärkkäästi homoseksuaaleista ja jihadista, ja mainitsi MTV:n haastattelussa sharia-lain sopivan hyvin Suomeen. Muslimiyhteisö Suomessa reagoi keskusteluun, ja Muslimifoorumi julkaisikin tilanteesta tiedotteen. Muslimifoorumin pääsihteeri Pia Jardi kertoo, että yksittäinen henkilö ei edusta islamilaista ajattelua, vaan yhteisö on Suomessa huomattavan monimuotoinen.

– Tälläkään hetkellä ei ole yhtä isoa yhteisöä. Isoin yhtenäinen yhteisö voisi olla arabit, mutta heitäkin on eri maista. Ehkä suurin osa tai ainakin iso osa tällä hetkellä olevista muslimeista on Suomessa syntyneitä tai kasvaneita, Jardi kertoo.

Lue myös: Suomen Muslimifoorumi: Islam on osa suomalaista yhteiskuntaa – näin se ottaa kantaa "päiväkotiin" rakennettuun luvattomaan moskeijaan ja muihin yhteisön epäkohtiin

Oikeusministeri Leena Meri: Sharia-lain arvoja ja Suomen lakia ei voi yhteensovittaa

Helsingin yliopiston islamin tutkimuksen ja uskontotieteen dosentti Teemu Pauhan mukaan Suomessa on viimeisimmän arvion mukaan noin 120 000–130 000 muslimitaustaista henkilöä. Tämä ei hänen mukaansa tarkoita, että islamin harjoittajia olisi näin paljon, vaan arvio perustuu henkilöiden syntymämaahan. Tarkkaa rekisteriä uskonnon harjoittajista ei ole. 

Pauhan mukaan keskeisiä ryhmiä suomalaisen islamin piirissä ovat jo 1800-luvulla muodostunut tataarivähemmistö, joita nykyään on Suomessa viitisen sataa. 

– Lisäksi on joitakin tuhansia niin sanottuja kantasuomalaisia, ja loput ovat ensimmäisen tai toisen sukupolven maahanmuuttajia. 

Pauha kertoo suomalaisen muslimiväestön olevan Euroopan mittakaavassa sikäli erikoinen, että meillä ei oikeastaan ole yhtä etnistä tai kansallista ryhmää, jota iso osa muslimiväestöstä edustaisi. 

– Tämä liittyy maahanmuuttohistoriaamme: Suomeen alkoi muuttaa ihmisiä enemmän vasta 1980-90 -luvuilla ennen kaikkea pakolaisperustein, ja hyvin erilaisilta alueilta. Meillä on huomattava määrä esimerkiksi irakilaistaustaisia, somalilaistaustaisia ja turkkilaistaustaisia muslimeita – väestö on huomattavan monimuotoinen. 

Pohjoismaiden säätiö 

Aladin Maherin edustama Pohjoismaiden säätiö sr. on Pauhan mukaan taustaorganisaatio, joka hallinnoi kahta moskeijaa, Oulussa ja Malmilla. 

– Ainakin julkisuudessa olleiden tietojen mukaan sen johtohahmoilla on yhteyksiä Saudi-Arabiaan ja myös varsin arvokonservatiivisia tai antiliberaaleja asenteita. Mutta on hyvä huomata, että moskeijat eivät ole seurakuntien tapaan yhteisölliseen identiteettiin ja tunnustukseen perustuvia yhteisöjä. 

Ihmisen käyminen moskeijassa ei Pauhan mukaan tarkoita, että kävijä jakaa moskeijan johdon arvomaailman. 

– Rukouspaikka voidaan valita vaikka sen mukaan, että se on lähellä työtä tai kotia. 

Islamilainen yhteisö on Muslimifoorumin tiedotteen kautta ollut kriittinen. Pääsihteeri Jardi kertoo, että Maherin tapauksessa kyseessä ovat yksittäisen henkilön mielipiteet. 

– Hän on ollut aika kärkäs puheissaan, ja hänen tyylinsä ei ehkä ollut sellainen, mikä sopii islamilaiseen käyttäytymiskoodiin. Eri mieltä saa olla kaikista asioista Suomessakin, mutta se miten kohtelee ihmisiä, siihen on islamissa tietty koodi – pitää olla kunnioittava kaikkia ihmisiä kohtaan. 

Sharia-laki puhututtaa

Maher kertoi MTV:n haastattelussa, että hänestä sharia-laki sopisi Suomeenkin.

– Sopii ihan mainiosti minun mielestäni. Siinä on kaikki oikeudet kaikille ihmisille perheille ja lapsille. Ei saa valehdella, ei saa käyttää alkoholia, ei saa käyttää huumeita ja niin poispäin. Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Pitää rakastaa muita ihmisiä kuin omia veljiään, hän kertoo. 

Lue myös: Kohutun islamilaisen säätiön johtaja: Sharia-laki sopii "mainiosti" Suomeen

Pauha kertoo, että sharia-laki ymmäretään mielikuvissa yleensä tarkoittavan islamilaista lakia tai oikeutta, jolloin ajatellaan että olisi olemassa Suomen lakia vastaava sharia-lakikirja. 

– Se on sikäli väärä mielikuva, että sharia ei ole kokoelma säädöksiä, vaan enemmän yleinen ajatus jumalan mielenmukaisesta elämäntavasta. Sen keskeisessä osassa on asioita, joita laki ei käsittele, kuten esimerkiksi miten rukoilla. 

Koska kyseessä ei ole konkreettinen lakikokoelma tai kirja, siitä on Pauhan mukaan myös huomattavan erilaisia käsityksiä, mitä se pitää sisällään ja miten se ohjeistaa eri tilanteisiin. 

– Tästä syystä yksittäiset linjaukset, mitä uskonoppineet saattavat tehdä sharian pohjalta, saattavat olla huomattavan erilaisia ja jopa täysin ristiriidassa keskenään, Pauha selittää.

Jardi kertoo, että periaatteessa jokainen muslimi elää sharia-lain mukaisesti, ja siinä on säännöt ihmisten omasta käyttäytymisestä toisten ihmisten kohteluun.

– Sen tarkoitus on ohjata hyvään eikä pahaan. Se on kokonaisvaltainen ohje muslimin elämässä, ja siihen kuuluu myös asuinmaan lakien kunnioitus.

Lue myös: Suomen Muslimifoorumi: Islam on osa suomalaista yhteiskuntaa – näin se ottaa kantaa "päiväkotiin" rakennettuun luvattomaan moskeijaan ja muihin yhteisön epäkohtiin

Rahoitusta Saudi-Arabiasta

Maher kertoo säätiönsä saaneen runsaasti rahoitusta Saudi-Arabiasta. 

Pauha kertoo saudiarabialaisten toimijoiden ovat pyrkineen 1970-luvulta asti tekemään hyvin tietoista lähetystyötä ympäri maailmaa.

– Siinä on pyritty levittämään wahhabilaisia, eli islamin arvokonservatiivisinta laitaa edustavia ajatuksia, muun muassa rahoittamalla moskeijoita, jotka eivät ole sinällään wahhablaisia. Mutta monesti köyhillä moskeijayhteisöllä on suuret yllykkeet ottaa vastaan rahaa kun sitä tarjotaan. 

Pauha on itse huolissaan lähinnä internetistä, jossa fundamentalistiset agendat ja kirjoitukset jylläävät paljon voimakkaammin kuin moskeijayhteisöissä. Hän kertoo, että Suomessakin on varmasti islamilaisia henkilöitä, jotka hyväksyvät väkivallan, mutta muistuttaa näiden olevan vähemmistössä. 

– Meillä on aivan varmasti Suomessa islamilaisia yhteisöjä, joissa vallitsevat ajatukset ovat arvokonservatiivisia, ja käsitykset sukupuolten tasa-arvosta tai vaikkapa seksuaalivähemmistöistä ovat konservatiivisuuteen kallellaan. Tiedetään myös, että on muslimeja, jotka vähintäänkin sympatisoivat väkivaltaisia ääriliikkeitä, mutta mitään organisoitunutta jihadistista yhteisöä ei ainakaan tietojeni mukaan ole.

Lue myös: Oikeusministeri Leena Meri: Sharia-lain arvoja ja Suomen lakia ei voi yhteensovittaa