Suomessa on nyt akuutti lehtipaperin pula – näistä syistä painettujen sanomalehtien ilmestyminen voi olla uhattuna jo lähiviikkoina

Ongelman taustalla ovat lehtipaperin kysynnän ja tarjonnan epätasapaino, Paperiliiton pitkittynyt lakko metsäteollisuusyhtiö UPM:n toimipisteillä sekä Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

Useat mediatalot ovat tarvinneet Holmbergin mukaan tavallista enemmän venäläistä lehtipaperia paikkaamaan Paperiliiton lakon jättänyttä aukkoa paperintuotantoon.

–  Venäjän hyökättyä Ukrainaan mediayritykset ovat päättäneet lopettaa venäläisen paperin käytön. Paperiliiton lakon jatkuessa voimme olla pian todella isoissa ongelmissa, Holmberg sanoo.

Noin viidesosa suomalaisista sanomalehdistä painettiin Holmbergin mukaan venäläisellä paperilla ennen Paperiliiton lakon alkamista.

Medialiitto on media-alan ja graafisen teollisuuden yritysten etujärjestö.

Tilanne näkyy jo suomalaisten lehtien toiminnassa. Helsingin Sanomat ilmoitti 11.3, että se supistaa viikonloppunumeroiden kokoa, ja Nyt-liite korvataan väliaikaisesti pienemmällä Tv-viikolla.  

Paperipula vaikuttaa myös paikallislehtiin. Varsinais-Suomessa ilmestyvä Laitilan Sanomat ilmoitti maaliskuussa, että lehden kokoa on jouduttu supistamaan.

– Toivomme, että lukijat ymmärtävät nyt paikallislehtien tilanteen. Paperipula ei ole lehden tekijöiden vika, Laitilan Sanomien päätoimittaja Teija Uitto sanoi 18.3. julkaistussa pääkirjoituksessa.

Uitto kieltäytyi haastattelusta STT:n kanssa.

Uutta paperintuotantoa ei ole tulossa

Sanomalehtipaperin hinta on noussut OP:n analyytikko Henri Parkkisen mukaan paljon jo ennen Paperiliiton lakkoa ja Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Sanomalehtipaperi maksoi vuosi sitten Euroopan markkinoilla noin 390 euroa tonnilta, kun nyt tonnihinta on yli 670 euroa.

– Suomessa on vähennetty paljon paperin tuotantoa. Paperin kysyntä on pidemmän aikavälin tarkastelussa laskenut muutaman prosentin vuositasolla, eikä tuotanto ole viime vuosina ollut hirveän kannattavaa. Vanhoja paperikoneita on suljettu tai siirretty muihin tuotteisiin, Parkkinen sanoo.

Uutta tuotantokapasiteettia ei ole Parkkisen mukaan tulossa, eikä Euroopassa ole käynnistynyt uusia paperikoneita noin 15 vuoteen.

Parkkinen arvioi, että paperituotannon asiakkailla ei ole merkittävästi paperia varastossa käytettäväksi.

– Paperista ei ole ollut aikaisemmin pulaa ja sitä on saanut nopeasti. Kaikki ovat pitäneet varastonsa pienenä, jotta sinne ei sidottaisi turhaa pääomaa.

"Koko tilanne on hyvin epätavallinen"

OP:n analyytikko Parkkinen ei osaa sanoa, kuinka pitkään lehtipaperin epävarma saatavuus jatkuu.

–  Koko tilanne on hyvin epätavallinen, minkä takia sen kestoa on vaikea arvioida.

Tärkein ratkaisu ongelmaan olisi Medialiiton toimitusjohtaja Holmbergin mukaan Paperiliiton lakon päättyminen.

Holmberg toivoo, että hallitus tukisi tarvittaessa paperipulasta ja hinnannoususta kärsivää lehtialaa.

–  Painetun tiedon julkaisun katkeaminen vaikuttaisi Suomen henkiseen huoltovarmuuteen. Kun hallitus pohtii Venäjän tilanteesta johtuvien tukien antamista, pitäisi huolehtia myös luotettavan tiedon tuottamisesta, Holmberg sanoo.

OP:n Parkkisen mukaan on epätodennäköistä, että hallitus lähtisi tukemaan erikseen sanomalehtialaa.

–  Lähes kaikki tuotannonalat kärsivät tällä hetkellä. Jos hallitus päättäisi tukea yksittäistä toimialaa tai toimintoa, olisi kyse todennäköisesti yleisemmästä kompensaatiosta, Parkkinen sanoo.

Paperiliiton lakko UPM:n toimipaikoilla alkoi tämän vuoden tammikuussa. Lakon taustalla on kiista uudesta työehtosopimuksesta.