Keskenmenot ovat hyvin yleisiä – keskimäärin joka kolmas nainen kokee elämänsä aikana yhden keskenmenon. Keskenmenoon johtaneita syitä tulisikin alkaa tutkia jo hyvissä ajoin, toisin kuin Suomessa on ollut käytäntönä.
Suomessa keskenmenojen syitä ja seurauksia on lähdetty tutkimaan vasta kolmen – vieläpä perättäisen – keskenmenon jälkeen. On pelätty, että jos tutkimukset käynnistetään herkästi, niitä tehdään turhaan.
Joillakin keskenmenon riski on kuitenkin huomattavasti suurempi kuin muilla: moni kummasteleekin käytäntöä, että ensin pitäisi kokea useita keskenmenoja ennen kuin itse tutkimukset ja hoidot aloitetaan.
– Yhden keskenmenon kohdalla tiedetään, että sattumalla on iso merkitys. Periaatteessa kolmasosalla tai jopa puolella naisista on ollut yksi keskenmeno. Ainoastaan 4–5 prosentilla kaikista naisista on kaksi keskenmenoa, kolme 1–2 prosentin paikkeilla, naistentautien ja synnytysten ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri Niklas Simberg kuvailee.
Jo yksikin keskenmeno on kuitenkin rankka kokemus – sekä äidille että kumppanille. Se on henkisesti kuormittava kokemus, ja voi aiheuttaa pelkoa, ahdistusta ja stressiä.
– Yksikin keskenmeno lisää epävarmuutta. Käykö seuraavallakin kerralla näin? Meneekö raskaus uudelleen kesken? Simberg kuvaa.
Keskenmenot ovat henkisesti rankkoja etenkin silloin, kun syytä ei tiedetä.
Toisin kuin monesti luullaan, suurimmalle osalle keskenmenoon johtavista syistä on olemassa hoitokeino. Tärkeintä on kuitenkin ensin selvittää syy tai syyt, mistä keskenmeno johtuu.
– Koska sattumalla on niin iso merkitys, syitä ei voi vielä lähteä tutkimaan ensimmäisen keskenmenon jälkeen. Muualla maailmalla ollaan kuitenkin sitä mieltä, että keskenmenon syitä tulisi lähteä selvittämään jo kahden keskenmenon jälkeen. Ja sieltä löytyy ennen kaikkea hoidettavissa olevia syitä, Simberg kertoo.
Syyn selvittäminen voi johdattaa oikeiden hoitokeinojen pariin sekä auttaa arvioimaan, millainen onnistumismahdollisuus on seuraavissa raskauksissa.
– Noin puolet keskenmenoista johtuu siitä, että alkion kromosomit ovat "vinksallaan". Iän karttuessa riski lisääntyy, koska munasolut vanhenevat koko ajan. Silloin hedelmöittymishetkeen liittyy riski, että kromosomit menevät vinksalleen, Simberg selittää.
Nykypäivänä alkion kromosomit voidaan tutkia keskenmenopotilaiden koeputkihedelmöityshoidoissa.
– Tuolloin voidaan seuloa pois ne alkiot, joilla on epänormaalit kromosomit, ja siirtää alkiot, jotka ovat normaalit. Näin lähes nollaat keskenmenon riskin.
Nykyään on mahdollista tutkia keskenmenokudos geneettisesti.
– Ennen Suomessa tätä ei ole tehty tai pystytty tutkimaan. Mieluiten jo toisen keskenmenon yhteydessä kudoksia tutkittaisiin, ovatko keskenmenneellä alkiolla tai sikiöllä kromosomit vinksallaan. Se on tärkeä tieto, ja silloin ei tarvitse lähteä muita syitä selvittämään. Silloin tiedetään, että sikiössä tai alkiossa on se vika, Simberg kuvailee.
– Jos pitäisi yksi keino pitäisi valita, tällä pääsisi alkuun.
Naisen elimistön tulee olla tasapainossa
Muita keskenmenoon johtavia syitä ovat esimerkiksi kohdun rakenneviat, joita pystytään korjaamaan. Myös hormonaalisiin ongelmiin pystytään puuttumaan – ja niitä onkin asiantuntijan mukaan liuta.
– Mitä paremmassa tasapainossa naisen elimistö on jok’ikisen asian suhteen, sen parempi. Esimerkiksi diabeteksen pitää olla hoitotasapainossa ja kilpirauhasasiat pitää hoitaa etukäteen.
Suhteellisen uusi havainto on, että vaikka naisen hemoglobiini olisi normaali, rautavarastot voivat olla surkeat.
– Hemoglobiini ei kerro kaikkea. Nykyään sitä voidaan tutkia eri verikokeilla. Raskaaksi tulon alkamisen ja koko ennusteen kannalta on merkitystä, että rautavarastot ovat varmasti tankattu, Simberg listaa.
Myös stressiä tulisi pyrkiä välttelemään. Siksikin on tärkeää selvittää, mistä keskenmenot johtuvat – näin voidaan löytää oikea hoitokeino ja se auttaa arvioimaan, millainen onnistumismahdollisuus on seuraavissa raskauksissa.
Syitä keskenmenolle:
Geneettiset viat
– Noin puolet keskenmenoista johtuu alkion ja sikiön geneettisistä vioista. Raskaus alkaa, mutta ei jatku, koska alkion tai sikiön kehitys pysähtyy. Geneettiset syyt voidaan nyt tutkia ottamalla näyte keskenmenneestä kudoksesta tai verenvuodosta
Istukkaan liittyvät syyt
– Tärkein hoidettavissa oleva keskenmenon syy on istukan kehitystä ja toimintaa säätelevien tekijöiden poikkeavuudet. Ne aiheuttavat 16–19 prosenttia toistuvista keskenmenoista.
Kohdun anatomiset viat
– Noin 15 prosentilla vika löytyy kohdusta. Kohdun väliseinä haittaa raskauden kehitystä merkittävästi. Kun väliseinä poistetaan, synnytyksiä on yli 80 prosentilla.
Hormonaaliset syyt
– Esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta ja huonossa tasapainossa oleva diabetes voivat altistaa keskenmenoille.
Hylkiminen
– Monet luulevat, että jopa valtaosa keskenmenoista johtuu hylkimisestä. Luulo on väärä. Vain tietyt krooniset autoimmuunisairaudet (akuutti reuma, SLE-tauti) voivat aktivoida hylkimisreaktion. Muutoin hylkiminen on harvinaista.
Tuntematon syy
– Neljäsosalle keskenmenoista ei löydy selkeää syytä huolellisista tutkimuksista huolimatta. Silloin syy jää arvauksen varaan. Syy voi olla sattuma, hormonaalinen, geneettinen tai istukan kehitykseen liittyvä ongelma.
Vaikka keskenmenoja olisi useita, tulevien raskauksien ennuste on kuitenkin hyvä. Kahden keskenmenon jälkeen raskaus johtaa synnytykseen 80 prosentilla ja vielä neljänkin keskenmenon jälkeen yli 50 prosentilla. Joissakin tilanteissa ennuste on huono hoidoista huolimatta. Huonon ennusteen tunnistaminenkin on tärkeää, että odotukset olisivat realistisia.
Katso myös:
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Osittainen lähde: Lapsettomuusklinikka Dextra