Suomessa valmistellaan parhaillaan hyperspektrikameraa Euroopan avaruusjärjestö ESA Hera-asteroidiluotaimeen. Luotaimen kalibroinnissa käytetään erikoiskameraa, joka on rakennettu Suomessa.
Kameran kalibrointiin käytetään Porvooseen yli sata vuotta sitten meren jään läpi iskeytynyttä Bjurbölen meteroriittiä.
125 vuotta sitten, Porvoon eteläpuolelle, Bjurbölen merenlahten putosi lähes 82-kiloinen kivimeteoriitti. Meteoriitista uutisoitiin Euroopan laajuisesti ja sen epäiltiin olevan ennustus maailmanlopulle. Myös suomalaisissa aikakauslehdissä spekuloitiin meteoriitin yhtäläisyyksiä kolmisen viikkoa aikaisemmin julkaistuun Suomen kenraalikuvernöörin Nikolai Bobrikovin helmikuun manifestiin.
Aikansa suurin meteoriitin kipsikopio pääsi Pariisin maailmannäyttelyyn esille Akselin Gallen-Kallelan suunnittelemaa vitriiniin.
– Pariisin paviljookin liittyy paljon Suomen itsenäistymispyrkimystä, sinänsä on jännää, että se kivi on ollut keskeisesti mukana näissä historiallisissa vaiheissa, Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Arto Luttinen sanoo.
Meteoriitti, tarkemmin lajiltaan kondriitti, on vanhempi kuin maapallo.
Vanhaa kivimöhkäletta hyödynnetään tulevaisuuden avaruustutkimuksessa
Meteoriiin erityisyys ei ole nykypäivänäkään jäänyt tutkimuksessa hyödyntämättä.
Arto Luttisen mukaan avaruudesta pudonnut meteoriitit ovat tärkeää materiaalia hyperspektrikameran valmisteluun, koska sen aines on iäkästä ja vastaa asteroidien vastaavaa ainesta.
– Meteoriittien ominaisuuksia käytetään avaruustutkimuksessa paljon, koska se on hyvää asteroidin vertailuaineistoa, Luttinen sanoo.
Kalibrointi kestää joitakin päiviä. Yliopistotutkija Tomas Kohoult valmistelee kameraa laboratorissa Helsingi yliopistossa Kumpulan kampuksella.
– Testaamme täällä maankamaralla kaikki asetukset, koska se ei ole avaruudessa. Silloin saamme parhaat kuvantamiset, Kohoult kertoo.
Hera-luotain lähetetään asteroidivyöhykkeelle lokakuussa
Vuonna 2022 avaruusjärjestö NASA iskeytti tahallisesti sateellittinsa asteroidivyöhykkeellä didymos-asteroidiin. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka asteroidien kiertoratoja voidaan poikeuttaa.
– Poikeuttamisella voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti estää asteroideja, jotka olisivat tulossa liian lähelle maapalloa, Ilmatieteen laitoksen avaruustutkimuksen yksikön päällikkö Ari-Matti Harri sanoo.
Tutkimus asteroidivyöhykkeellä jatkuu. Eurooppalainen Hera-luotain on määrä lähettää samaan paikkaan lokakuussa. Hera-luotaimen on tarkoitus tutkia hypersketrikameralla kohtaa iskeytyskohtaa tarkemmin.
Muumeissa mukana meteoriitin myyttiä
Bjurbörin meteoriitti on mahdollisesti ollut Tove Janssonin Muumipeikko ja pyrstötähti (1946) -teoksen inspiraation lähteenä. Jansson vietti lapsuuden kesänsä lähellä Bjurböleä, ja on mahdollisesti kuullut tarinoita jäähän iskeytyneestä meteoriitista.
Vuonna 1946 ilmestyneessä Janssonin romaanissa Kometjakten Muumipeikko matkustaa yksinäisille vuorille observatoriolle selvittämään taivaalla näkyvän pyrstötähden eli komeetan salaisuutta. Tarkkaa todistetta väitteeseen ei ole. Muumiromaanin toisena innoittajana voidaa epäillä Halleyn komeetta, joka olisi taivaankappaleena enemmän Janssonin pyrstötähti.
Oulun yliopiston filosofian lehtori Kasimir Sandbackan mukaan, Janssonin kirjoissa on runsaasti maailmanlopun teemoja, kuten tuhotulvia, myrskyjä, kuivuutta ja pyrstötähti.
– Pyrstötähdessä on runsaasti Janssonin aikana ollutta toisen maailmansodan katastrofitunnelmaa. Toisaalta teoksissa on myös toivoa, asioiden uudelleen ajattelun ja jällenrakentamiseen tunnelmaa.