Suomi ja Ruotsi suunnittelevat yhteistä huoltovarmuusvarastointia – aloite tuli Suomelta

Asiasta tehdään selvitys vuoden loppuun mennessä.

–  Teemme yhteisvarastoinnista tämän vuoden aikana toteutettavuusselvityksen. Selvitämme, mitä juridisia reunaehtoja on ja tarvitaanko valtioiden välistä sopimusta. Toinen selvitettävä kokonaisuus on, mitä olisi tarkoituksenmukaista varastoida yhdessä, ja miten se käytännössä järjestettäisiin, kertoo Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen.

Hanke on Känkäsen mukaan jatkumoa yhteistyöhön Ruotsin siviilivalmiusviranomaisen MSB:n kanssa. Taustalla vaikuttaa muuttunut turvallisuustilanne.

Hankkeen hinta tarkentuu kuluvan vuoden aikana.

Aloite tuli Suomelta

Yhteisvarastointia on pohdittu pitkään, ja lopullinen aloite hankkeeseen tuli Känkäsen mukaan Suomelta. Lähtökohtana on molemminpuolinen hyöty. Suomen etu olisi etenkin se, että kriittistä materiaalia hajasijoitettaisiin maantieteellisesti. Toinen etu liittyy materiaalin vanhenemiseen ja kierrättämiseen.

–  Kierrätettävyyden vaatimus on läsnä melkein tavarassa kuin tavarassa, ja yhteisvarastoinnin avulla pystymme todennäköisesti tehokkaammin kierrättämään materiaalia. Tästä syntyy etua ja kustannustehokkuutta, Känkänen arvioi.

Yhteisvarastointiin sopivia materiaaleja pohditaan yhdessä Ruotsin kanssa.

–  Yksi lähtökohta on tarkastella huoltovarmuuskriittisiä yrityksiä, jotka toimivat molemmissa maissa. Kandidaatteja löytyy esimerkiksi kemianteollisuuden ja ehkä myös alkutuotannon ja elintarvikehuollon puolelta. Lääkevalmisteitakin voisi harkita yhteisvarastointiin.

Ruotsi takamatkalla

Suomessa huoltovarmuutta on raskaan sotahistoriamme vuoksi ylläpidetty syvän rauhankin aikana. Ruotsi on Suomeen nähden takamatkalla huoltovarmuusasioissa, mutta nyt järjestelmää on lähdetty kehittämään uudelleen.

–  On hyvä, että läheinen kumppani rakentaa toimivan huoltovarmuusjärjestelmän ja tuo sen tasolle, jota nykyinen turvallisuustilanne vaatii, Känkänen sanoo.

Toimitusjohtajan mukaan huoltovarmuus tulisi nähdä sotilaallisen maanpuolustuksen vastinparina siviiliyhteiskunnassa. Sotilaallisen maanpuolustuksen saralla Suomella on jo tiivistä yhteistyötä Ruotsin kanssa.

–  Natoon päästyämme yhteistyö maanpuolustuksen osalta tiivistyy entisestään Ruotsin kanssa, joten on luontevaa, että myös siviiliyhteiskunnan turvaamisessa tehdään syvää yhteistyötä – se on Suomen etu. Toki Suomella on tällä hetkellä toimivammat järjestelmät huoltovarmuudessa, ja meillä on suunnittelussa ja ylläpidossa paljon annettavaa Ruotsille, Känkänen sanoo.

Huoltovarmuus perustuu verkostoihin

Ukrainan sodan todellisuus kertoo, miten tärkeää siviiliyhteiskunnan turvaaminen on. Huoltovarmuus ei voi koskaan olla sataprosenttinen, mutta Känkäsen sanoin siinä voi olla eri kerroksia.

Ensimmäinen kerros on kansallinen huoltovarmuus: varmuusvarastomme sisältävät muun muassa lääkkeitä ja lääkintämateriaaleja, tuontipolttoaineita sekä leipä- ja siemenviljaa. Varmuusvarastojen sijainnit, määrät ja tarkat sisällöt eivät ole julkista tietoa.

Suomen huoltovarmuus perustuu julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöverkostoon. Eri huoltovarmuussektoreita ovat elintarvikehuolto-, energiahuolto-, finanssiala-, logistiikka-, teollisuus- ja terveydenhuoltosektorit.

Jos yhteisvarastointi Ruotsin kanssa toteutuu, Suomella on kansallisen varastoinnin lisäksi toinen taso turvana häiriö- ja kriisitilanteissa. Lisäksi Euroopan unioni on vastikään valinnut Suomen varastointipaikaksi EU:n yhteiselle pelastus- ja lääkintämateriaalille.

Kulttuuripooli henkisen kriisinkestävyyden tueksi

Kuluvana keväänä selvitellään mahdollisuuksia perustaa kulttuurialan pooli huoltovarmuusorganisaation osaksi.

–  On totuttu ajattelemaan, että materiaalinen varautuminen on tärkeää, mutta maanpuolustustahto ja henkinen kriisinkestävyys näyttelevät isoa roolia ääritilanteissa. Tämä nähtiin Suomessa jo sotien aikana, ja tämä nähdään nyt myös Ukrainassa, toteaa Känkänen.

Känkänen luottaa, että parhaat näkemykset asiaan tulevat kulttuurialan toimijoilta itseltään, ja poolin vetäjäkin tarvitaan kulttuurialan sisältä.

–  Tavoitteena on saada mukaan laajasti ja monipuolisesti eri toimijoita kulttuurin eri osa-alueilta, Känkänen sanoo ja tarkentaa, että tarkoituksena ei ole esimerkiksi ottaa mukaan pelkästään suurten kulttuurilaitosten edustajia.

Huoltovarmuuskeskuksen yhteydessä toimivat poolit pitävät yllä ja kehittävät huoltovarmuutta oman toimialansa yritysten ja organisaatioiden verkostossa.

Lue myös: Suomeen perustetaan salamyhkäinen EU-varasto – Huoltovarmuuskeskus paljastaa, mitä 240 miljoonan euron budjetilla hankitaan