Suomi ja Ruotsi luovuttaneet Nato-hakemuksensa Jens Stoltenbergille Brysselissä

Suomen Nato-suurlähettiläs Klaus Korhonen on toimittanut Suomen jäsenhakemuksen Naton pääsihteerille Jens Stoltenbergille Brysselissä. Ruotsin Nato-suurlähettiläs Axel Wernhoff toimitti Ruotsin hakemuksen yhtä aikaa.

– Tämä on hyvä ja merkittävä päivä turvallisuudellemme. Kiitos hakemustenne jättämisestä Natoon. Täten toivotan teidät lämpimästi tervetulleeksi liittyäksenne Natoon. Olette meidän lähimmät kumppanimaamme ja teidän liittymisenne Natoon lisää meidän turvallisuuttamme. Päätöksenne on historiallinen, Stoltenberg sanoi.

Stoltenberg lisäsi vielä, että kaikki Naton jäsenet ovat samaa mieltä Naton laajenemisen tärkeydestä.

Hakemusten vastaanottamisen jälkeen Nato käsittelee asiaa ja päättää maiden kutsumisesta liittymiskeskusteluihin.

Ulkoministeriöstä on arvioitu, että Naton sihteeristöllä olisi valmius ottaa Suomen neuvotteluvaltuuskunta vastaan Brysselissä melko nopeasti, noin muutamassa päivässä kirjeen antamisen jälkeen. 

Liittymiskeskusteluissa käydään läpi viisi osa-aluetta, jotka ovat poliittiset kysymykset, oikeudelliset kysymykset, resurssikysymykset, tietoturvallisuuteen liittyvät kysymykset sekä puolustus- ja sotilaalliset kysymykset.

Presidentin asettamaa Suomen valtuuskuntaa johtaa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja varapuheenjohtajana toimii puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.). Valtuuskunnassa on jäseniä ulkoministeriöstä, puolustusministeriöstä, Puolustusvoimien Pääesikunnasta ja valtiovarainministeriöstä. 

Aikataulusta kertoi Suomen edustusto Natossa Twitterissä. Suomen Nato-suurlähettiläs on Klaus Korhonen ja Ruotsin Axel Wernhoff.  

Katso historiallinen hetki: Haavisto allekirjoitti hakemuskirjeen Natoon – "Toivottavasti posti kulkee"

Kirjeen jättämisen jälkeen alkaa keskustelukierros 

Naton päämaja, jonne kirje ensin toimitetaan, sijaitsee Brysselissä Belgiassa. Kadun toisella puolella on Suomen edustusto, josta Korhonen kiikuttaa hakemuskirjeen perille.

– Kirjeessä pyydetään kutsua Naton liittymiskeskusteluihin jossain kohtaa tulevina viikkoina. Ne kestävät 1–2 päivää. Keskusteluissa kysytään Suomelta, ja tietysti omissa keskusteluissa Ruotsilta, miten maat suhtautuvat Naton perusperiaatteisiin. Suomella ei pitäisi olla mitään ongelmaa vastata kaikkiin kysymyksiin myönteisesti, MTV Uutisten toimittaja Janne Puumalainen selvittää Nato-hakemuksen etenemistä.

– Tietysti Suomi voi nostaa omiakin asioita esille. Ehkä Ahvenanmaan asia tulee siinä tiedotusluonteisesti ilmi. 

Tämän jälkeen tehdään liittymispöytäkirja, joka kaikkien jäsenmaiden suurlähettiläiden pitää allekirjoittaa. Siinä voi mennä 2–3 viikkoa.

– Osa suurlähettiläistä kaipaa vielä muodollisen mandaatin omalta maaltaan.

Sen jälkeen alkaa ratifioimisprosessi, joka voi kestää muutamista kuukausista noin vuoteen. 

– Kun on 30 maasta kyse, poliittinen turbulenssikin voi hidastaa ratifiointia.

Tällaista pelätään ainakin Turkin suunnalta,

– Jos Turkki haluaa ryhtyä oikein hankalaksi, se voi heittää kapuloita rattaisiin jo alkuvaiheessa, kun Suomea kutsutaan liittymiskeskusteluihin, tai kun liittymispöytäkirjaa allekirjoitetaan. Tämä olisi huono uutinen aikataulun kannalta, koska sitten myöskään muut maat eivät pääsisi jäsenyyttä ratifioimaan, Puumalainen kertoo Brysselistä.

Miksi Venäjä on kommentoinut hakemista niin maltillisesti?

Maanpuolustuskorkeakoulun strategian professori Tommi Koivula arvioi Viiden jälkeen -ohjelmassa muun muassa sitä, milloin Suomessa on tehty yhtä historiallisia päätöksiä ja mitä ne olivat. Hän arvioi myös sitä, mistä kertovat Venäjän yllättävän maltilliset kommentit hakemukseen.

Voit katsoa haastattelun jutun alussa olevalta videolta.