Suomi karkottaa maasta yhdeksän Venäjän suurlähetystössä työskentelevää henkilöä, jotka ovat toimineet tiedustelutehtävissä.
Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta eli TP-UTVA päätti asiasta kokouksessaan tiistaina.
Valtioneuvoston kanslia kertoo tiedotteessa, että Venäjän suurlähetystössä työkentelevien henkilöiden toiminta on Wienin diplomaattisia suhteita koskevan yleissopimuksen vastaista.
Ulkoministeriön itäosaston osastopäällikkö Marja Liivala kertoo uutistoimisto STT:lle, että Venäjän suurlähetystön väliaikaiselle asianhoitajalle on tänään ilmoitettu karkotuksista.
Hän ei ottanut kantaa siihen, millaisissa tehtävissä karkotettavat ovat toimineet tai kuinka kauan he ovat olleet Suomessa
Liivalan kertoo STT:lle, että karkotettavat poistuvat maasta lähiaikoina.
– Tehdyt päätökset karkotuksista perustuu Suojelupoliisin arvioon ja suojelupoliisi on valmistellut esityksen karkoitettavista henkilöistä. Muita yksityiskohtia ei ole mahdollista kommentoida, Liivala kertoo MTV Uutisille.
Onko Venäjältä odotettavissa vastareaktiota karkotuspäätökseen?
– Yleisesti Venäjä on vastannut kaikkiin vastaaviin toimiin omilla päätöksillään, mutta emme lähde spekuloimaan, mitä ne voisivat olla. Seuraamme tilannetta.
Suojelupoliisi (Supo) luonnehtii TP-UTVA:n linjausta takaiskuksi Venäjän tiedustelulle.
– Tämä on merkittävä takaisku Venäjän tiedustelulle Suomessa, ja vastaa Suojelupoliisin vastavakoilun tavoitteita, Supo kirjoittaa viestipalvelu Twitterissä.
Suojelupoliisin apulaispäällikkö Teemu Turunen tarkentaa MTV Uutisille, että henkilöiden karkoitus vaikeuttaa merkittävästi Venäjän tiedustelun toimintaa Suomessa.
Turusen mukaan kyseessä on suurin yksittäinen karkoitus.
– Meidän tietojemme mukaan tämä on historiallinen, suurin massakarkotus, Turunen sanoo.
Miksi juuri nyt kerralla karkoitettiin näin iso määrä?
– Nyt oli hyvä tilaisuus, Turunen toteaa.
Suojelupoliisi ei kerro, kuinka monta vakoojaa Suomeen jää tämän karkoituksen jälkeen.
TP-UTVA tuomitsee Kahovkan padon räjäytyksen
Kokouksessa keskusteltiin myös Naton ajankohtaisista asioista, Vilnan huippukokouksen valmistelusta sekä Venäjän hyökkäyksesta Ukrainaan ja Euroopan turvallisuustilanteesta.
TP-UTVA tuomitsee Kahovkan padon räjäytyksen humanitaarisena katastrofina ja ympäristökatastrofina
– Räjäytys merkitsee sodan laajentumista uudella tavalla, joka aiheuttaa Ukrainassa laajamittaista tuhoa niin siviileille kuin ympäristölle, tiedotteessa kerrotaan.