Petteri Orpo Venäjän Ahvenanmaan-konsulaatista: "Historiallinen jäänne" – pitää ulkoministeri Blinkenin vierailua erittäin tärkeänä

9:17img
Petteri Orpo kertoi hallitusneuvottelujen etenemisestä.
Julkaistu 01.06.2023 16:22(Päivitetty 01.06.2023 17:49)

MTV UUTISET – JOONAS MUSTONEN – STT

Hallitusneuvottelut jatkuvat viidettä viikkoa Säätytalolla. MTV Uutiset seuraa tässä artikkelissa hallitusneuvottelujen tiedotustilaisuutta.

Hallituksen muodostaja, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo astui median eteen kello 17. 

– Eilisen kaltainen, työntäyteinen päivä. Intensiivisen työn ja ratkaisujen vaihe, Orpo sanoo.

– Edustamallani puolueella on selvät tavoitteet veropoliitikassa. Meidän pitää pystyä huolehtimaan veropohjasta. Jos jostain kevennämme, niin pitää huolehtia siitä, että veroja kertyy.

Enempää Orpo ei osannut kertoa talouspöydän annista, sillä työ on vielä kesken. 

Orpolla ei ollut kovinkaan paljon kerrottavaa itse hallitusneuvotteluista, vaan tilaisuudessa siirryttiin suoraan median esittämiin kysymyksiin.  

Venäjän Ahvenanmaan-konsulaatti

Orpo ei suoranaisesti ottanut kantaa Suomen entisen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himasen ehdotukseen sulkea Venäjän Ahvenanmaan-konsulaatti. Sen Orpo sanoi, ettei vastaavanlaisista "herkistä" aiheista kannata laukoa. 

Himasen ajatuksista uutisoi ensimmäisenä Yle.

Ylen Jyrki Hara kysyi tiedotustilaisuudessa Orpolta, mitä mieltä hän on Ahvenanmaan Venäjän-suurlähetystön tarpeellisuudesta ja tulevaisuudesta. 

– Historiallinen jäänne. Kysymys, jota tulee ulko- ja turvallisuuspolitiikassa harkita, miten siinä on järkevää toimia, Orpo sanoi. 

Orpon mukaan tasavallan presidentin ja eduskunnan kannattaa keskustella konsulaatista ja muodostaa siitä kanta.

 – Nämä ovat herkkiä kysymyksiä ja niistä ei sen takia kannata tuosta vaan laukoa mielipiteitä, vaan harkita. On muistettava, että Venäjän sota jatkuu ja emme saa olla sinisilmäisiä Venäjän suhteen, Orpo lisäsi.

Blinkenin vierailu

Iltalehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi otti puheeksi Suomen ja Yhdysvaltojen suhteet sekä huomenna koittavan Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinkenin Suomen vierailun.

Orpo kertoi, että menee huomenna kuulemaan Blinkenin puhetta ja, että siinä yhteydessä hänellä on mahdollisuus tavata ulkoministeri. 

– Pidän hänen vierailuaan Suomessa erittäin tärkeänä. Se, mitä odotan Suomen ja Yhdysvaltojen suhteelta, on syvenevä yhteistyö. Blinkenin vierailu vahvistaa suhteitamme. 

Orpo mainitsi myös sen, että on oleellista, että Yhdysvallat  tukee Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Orpo lisäsi vielä, että jos mahdollisuus koituu niin hän aikoo keskustella asiasta Blinkenin kanssa. 

Nurmi vielä kysyi Orpon vastattua, että odottaako hän Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin vieralua Suomeen. 

– Jos hänen vierailunsa Suomeen toteutuu, niin olisihan se erinomainen asia Suomelle, Orpo vastasi.

Orpo: Säätytalolla ei neuvotella abortista 

Hufvudstadsbladet uutisoi tänään lähdetietojensa perusteella, että hallitusneuvotteluissa on keskusteltu terveydenhuollon henkilökunnan oikeudesta kieltäytyä tekemästä aborttia.

Orpo vastasi tähän, että Säätytalolla ei neuvotella abortista. Hän lisäsi, että on puolueita, joilla on asiasta erilaisia kantoja, mutta abortin osalta neuvotteluita ei käydä.

Hufvudstadsbladetin mukaan kyse ei ole itse aborttioikeudesta vaan siitä, voivatko terveydenhuollossa työskentelevät ihmiset kieltäytyä tekemästä aborttia, jos he vetoavat omantunnonsyihin.

Kristillisdemokraattien entinen puheenjohtaja Päivi Räsänen tunnetaan nykyistä tiukemman aborttilain kannattajana. Hän on puolueensa neuvottelija sosiaali- ja terveysasioista vastaavassa reformipöydässä.

Aiemmin päivällä kerrottua

Orpo näkee, että sote-palvelujen osalta yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin tuottamia palveluja on tuotava vahvemmin esiin. 

Orpo vastasi saapuessaan Säätytalolle toimittajien esittämään kysymykseen, otetaanko yksityistä sektoria nykyistä enemmän mukaan.

– Tarvitaan parempaa julkisen ja yksityisen yhteistyötä. Mikään kapasiteetti ei julkisessa riitä tällä hetkellä jonojen purkuun. Täytyy myös muistaa, että ilman yksityisen ja tärkeän kolmannen sektorin panosta, sote-palvelut eivät toimisi tänä päivänä.

– Edellisellä hallituksella oli hyvin vahva panostus julkisessa tuotannossa, mutta meidän on pakko ja on järkevää tuoda yksityistä enemmän mukaan.

Orpon mukaan tämä voisi toteutua muun muassa Kela-korvauksien, palvelustelien ja ostopalveluiden kautta. 

– Mutta sanon kaikille, että julkisella puolella on rahat ja valta. Uskon, että asiat pystytään ratkaisemaan niin, että pidetään huolta laadusta ja veronmaksajien rahoista.

Myös perussuomalaisten puheenhohtaja Riikka Purra on Orpon kanssa samoilla linjoilla. 

Purran mukaan hoitojonojen ja hoitovelan purkamiseen ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ottaa kaikki alan toimijat mukaan.

– Perussuomalaiset ei suhtaudu soten toimijoihin ideologisesti. Meillä ei ole mitään pakkoa lisätä julkisen puolen vastuita eikä toisaalta yksityisen puolen valtaa näissä asioissa. Sote on sellaisessa kriisissä, että tarvitsemme kaikki mahdolliset keinot, että pääsemme eteenpäin, Purra linjasi.

Purra kuittaili Maralle

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ilmaisi vastikään huolensa hallitusneuvotteluista tihkuneita tietoja kohtaan. Hallitusneuvotteluissa syntyi viime viikolla alustava sopu työperäisen maahanmuuton tulorajan nostamisesta 1 600 euroon kuukaudessa.

Maran mukaan suurin osa ravintola-alalla työskentelevistä EU:n ulkopuolisista työntekijöistä tienaa tällä hetkellä alle 1 600 euroa kuukaudessa. Riikka Purra otti kantaa Maran huoleen lyhyellä kommentilla.

– Tulorajan tarkoituksena on rajoittaa maahantuloa ja sitä tämä tekee.

MTV Uutiset kertoi keskiviikkona, että perussuomalaisten entinen puoluesihteeri ja Suomen Perusta-ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos jätti hallitusneuvottelut kokonaan viikko sitten. 

Simo Grönroos kertoo MTV Uutisille, että syy tälle oli perussuomalaisten liian lepsut tavoitteet maahanmuuttopolitiikassa.

– Tähän ei ole lisättävää. Välissä on ollut hieman rikkinäistä puhelinta, että mikä on tyytymättömyyttä ja mikä ulosmarssia. 

– Mielestäni tämä osoittaa varsin hyvin, mitä itsekin olen yrittänyt monta päivää kertoa, että kyseessä on todellakin kompromissi ja meilläkin on ollut monessa asiassa nielemistä. Siksi ihmettelenkin ajatusta, jota on osin täältä ja osin sieltä esitetty, että tämä olisi vain RKP:lle ikävä asia, Purra sanoo.

Hallitusneuvottelut jatkuvat viidettä viikkoa Säätytalolla. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ei saapunut aamulla median eteen. 

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson puolestaan on flunssassa ja osallistuu puheenjohtajien kokoukseen etänä.

Lue lisää: Mara huolissaan ulkomaisen työvoiman tulorajoista, Riikka Purralta suora vastaus: "Tulorajan tarkoituksena on rajoittaa maahantuloa"

HBL: Hallitusneuvotteluissa keskusteltu hoitohenkilökunnan oikeudesta kieltäytyä tekemästä aborttia

Tuoreimmat aiheesta

Hallitusneuvottelut