Suomi lähettää pelastajia auttamaan Portugalia keskellä maastopalokautta – jakautuvat erikoisyksiköihin

Pelastajat lähtevät Portugaliin valmiussiirtona. Pelastajia lähetetään alueelle ennakoivasti, eli siirrosta on päätetty etukäteen. Siirrolla vahvistetaan Portugalin pelastuslaitoksen resursseja maastopalojen sammuttamisessa.

Eteläisessä Euroopassa maastopalokausi kestää tavallisesti kesäkuusta syyskuuhun. Portugali on vuosi toisensa jälkeen ollut yksi Euroopan eniten maastopaloista kärsivistä maista.

Perillä pelastajia odottavat portugalilaiset maastopalojen erikoisyksiköt, joihin suomalaiset jakaantuvat. Portugalissa on kansallinen, vaativiin pelastustehtäviin erikoistunut yksikkö, joka toimii paikallisten pelastajien tukena.

Lue myös: MTV maastopalojen runtelemalla Rodoksella – paikallinen yrittäjä: "Suuri katastrofi"

– Kun alueella tulee tarve tälle erikoisyksikölle, suomalaiset lähtevät osana sitä, portugalilaisten kanssa, Inkeroinen kertoo.

Suomalaiset jakautuvat kolmelle paloasemalle ympäri Portugalia: Almeirimiin, Sobreira Formosaan ja Trancosoon.

Oppia siirtyy puolin ja toisin

Tärkeä osa kansainvälistä pelastustoimintaa on uuden osaamisen kartuttaminen. Suomalaiset tuovat Portugaliin omaa ammattitaitoaan, ja Portugalista saadaan vastaavasti Suomeen uusia työtapoja maastopalojen kanssa toimimiseen.

– Osaamista ja kokemusta vaihdetaan. Tulee tiedonsiirtoa siinä samassa, Inkeroinen sanoo.

Muutama suomalainen kävi jo etukäteen tutustumassa kohdemaan pelastustoimeen, jolloin selvitettiin jo eroja maiden toimintatapojen välillä. Raskasta kalustoa ei matkaan oteta, ainoastaan henkilökohtaiset varusteet kuten sammutuspuvut, kypärät ja raittiin ilman hengityslaitteet.

Myös työskentelyolosuhteet ovat uusia suomalaisille. Portugalissa palot voivat liikkua nopeasti ja vaihtaa suuntaa yllättäen esimerkiksi laaksojen tuulten takia. Portugalin maasto on myös hyvin kuivaa Suomeen verrattuna.

– Maasto on erilaista, ja toki palotkin vaihtelevat. Portugalissa on korkeuseroja ja aika paljon tuulta, ja kasvillisuus on hoitamatonta, Inkeroinen listaa.

Myös aiemmin ulkomailla olleet suomalaispelastajat ovat jakaneet kokemuksiaan nyt Portugaliin lähteville. Viime kesänä Kreikassa sammutustöissä olleet osasivat kertoa, millaisia sammutusratkaisuja korkealla olevissa paloissa käytetään ja mitä pitää huomioida erilaisessa työympäristössä.

– Esimerkiksi miten kuumuus vaikuttaa työskentelyyn ja kuinka paljon pitää nestettä juoda, Inkeroinen valottaa.

Apua suunnitelmallisesti ja akuutisti

Portugali on pyytänyt apua maastopaloihin EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. 

Lue myös: Kreikan pääministeri: Rodoksen maastopaloja paenneille turisteille ilmainen lomaviikko ensi vuonna

EU toteuttaa valmiussiirtoja tänä vuonna myös Kreikkaan ja Ranskaan. Niihin osallistuu pelastajia useista EU:n jäsenmaista. Pelastuspalvelumekanismilta apua voivat pyytää myös muut kuin EU-maat sekä esimerkiksi YK tai muut järjestöt.

Mekanismin toimintaan kuuluu valmiussiirtojen lisäksi myös akuutimman avun kansainvälinen pelastustoiminta. Kansainväliseltä pelastustoiminnalta voi tarvittaessa pyytää apua myös Suomeen esimerkiksi juuri maastopalojen hallinnassa.

Suomen sisäministeriön pelastusosasto päättää avunpyyntöihin vastaamisesta ja Suomea edustavien kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijoiden lähettämisestä ulkomaille.

Pelastusopisto toimii rekrytoitujen asiantuntijoiden lähettävänä työnantajana. Pelastusopisto vastaa asiantuntijoiden kansainväliseen toimintaan kouluttamisesta, sekä kansainvälisen pelastustoiminnan käytännön toteutuksesta.

Pelastuslaitokset ovat kouluttaneet pelastajat tehtäviinsä, eli tässä tapauksessa metsä- ja maastopaloihin. 

Inkeroinen kertoo, että viidestä itäsuomalaisesta pelastuslaitoksesta on koottu maastopalomuodostelma, ja Portugaliin lähtevät asiantuntijat ovat sen jäseniä. Pelastajat ovat sekä ammattipelastajia että sopimuspalokuntalaisia.

Suomi on aktiivinen avun antaja

Suomen kansainvälinen pelastustoiminta on kahden viime vuoden aikana Inkeroisen mukaan ollut hyvin aktiivista. Suomalaisia oli esimerkiksi viime kesänä valmiussiirrolla Kreikan maastopalojen sammuttajina. Suomalaisia on lähtenyt myös akuutteihin pelastustehtäviin.

– Myös Turkin ja Syyrian maanjäristyksistä johtuvissa avustustöissä oli useampia henkilöitä, Inkeroinen kertoo.

Suomalaisia on ollut asiantuntijatehtävissä apuna myös esimerkiksi Ukrainasta EU:n potilasevakuointijärjestelyn kautta tuotujen potilaiden hoidossa. Inkeroisen mukaan kansainvälisten tehtävien kirjo on laaja, kaikkea ympäristökatastrofeista suuriin tulipaloihin. 

Pelastusalan asiantuntijoiden lisäksi kansainvälisiin tehtäviin lähtee myös muun muassa logistiikka- ja ict-asiantuntijoita.

Kansainvälisiin pelastustehtäviin lähtemisen kulut jakautuvat eri maiden välille. Suomi maksaa lähtijöiden lennot, jotka EU korvaa jälkikäteen hakemuksen perusteella. Suomi maksaa Pelastusopiston matkaan lähtevien työntekijöiden palkat ja sivukulut. 

Portugalin valmiussiirto maksaa Inkeroisen mukaan noin 300 000 euroa.

– Portugali avunpyytäjämaana tarjoaa paikan päällä majoitusta, ruokaa ja ajoneuvoja ja polttoainetta, Inkeroinen kertoo.

Lue myös: Maastopaloja, tulvia ja ennätyslämpötiloja – Sään ääri-ilmiöt koettelevat eri puolilla maailmaa

Euroopassa nähdyt metsäpalot voivat olla tulevaisuudessa mahdollisia Suomessakin – "Varautukaa nyt kunnolla"