Suomen niin sanottu erityissuhde Venäjään on ohi, arvioi Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja.
Suomi ja Saksa ovat ne kaksi valtioita, jotka ovat "radikaaleimmin muuttaneet lähestymistään Venäjään" Ukrainan sodan alkamisen jälkeen, arvioi Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja ja Turun yliopiston dosentti Kristi Raik Twitterissä.
– Suomi luopuu uskostaan, että sillä on erityissuhde Venäjään, joka voidaan parhaiten ylläpitää niin, ettei liittouduta sotilaallisesti, Raik sanoo.
Sotilaallinen liittoutumattomuus on ollut Suomen poliittinen linja pitkään, vaikka niin sanottua Nato-optiota onkin pidetty aina toisinaan esillä.
Viime viikkoina tilanne on kuitenkin muuttunut nopeasti. Natoa jo pitkään kannattanut kokoomus on saanut seurakseen esimerkiksi perussuomalaiset, jonka eduskuntaryhmä ilmoitti äskettäin kannattavansa Suomen liittymistä Natoon.
Lue myös: Kokoomus ja ruotsalainen sisarpuolue: Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset jätettävä mahdollisimman pian
Pääministeri Sanna Marin (sd.) puolestaan totesi, että päätös mahdollisesta Nato-jäsenyydestä on tehtävä kevään aikana. Nato on toistuvasti kertonut, että ovi Suomen Nato-jäsenyydelle on auki.
– Suomalaiset ovat valinneen suunnan kohti Nato-jäsenyyttä ja ottavat Ruotsin mukaansa. Tämä parantaa suuresti turvallisuustilannetta Itämeren alueella, Raik sanoo.
Itämeren alueet Viro, Latvia, Liettua, Puola ja Tanska ovat kaikki Naton jäsenmaita.
Lue myös: Pääministeri Marin: Taloudelliset kytkökset Venäjän kanssa tulee katkaista
1:05
Kansanedustaja Heinonen: "Nato-päätös ennen kuin koivussa on lehti ja olemme Natossa ennen kuin lehti putoaa koivusta"