Tänään heitetään naisten EM-finaali keihäänheitossa, eikä mukana ole tälläkään kertaa yhtään suomalaisnaista. Menestys on karttanut Suomen naiskeihäänheittäjiä arvokisoissa jo pitkän aikaa, ja takavuosien mitalilaji on pahassa alennustilassa, kirjoittaa MTV Urheilun Eren Gürler.
Suomi on keihäänheittokansaa. Ei tarvitse kuin vilkaista arvokisatilastoja, niin ymmärtää, että kepin viskominen on se laji, mistä meidät tunnetaan, ja missä me olemme hyviä.
Suomi on vuosien saatossa kaapinut keihäänheitossa puolisen sataa arvokisamitalia. Miehet ovat ottaneet niistä valtaosan, mutta naisten puolella arvokisoissa on päästy juhlimaan myös monta kertaa.
Tiina Lillak räjäytti pankin ensimmäisen kerran MM-kotikisoissa vuonna 1983, kun hän heitti kultaa. Sen jälkeen menestystä tuli naisten puolella tasaiseen tahtiin. Lillak otti olympiahopeaa vuonna 1984 Los Angelesissa.
Päivi Alafrantti jatkoi Lillakin raivaamaa tietä ja kiskaisi keihäskultaa 1990 EM-kisoissa tuloksella 67,68. Mikaela Ingberg heitti pronssille vuoden 1995 MM-kisoissa ja Heli Rantanen räväytti sensaatiomaiseen olympiakultaan vuoden 1996 Atlantan kisoissa 67,94 kantaneella kaarella.
Mitaliputki jatkui vielä vuoteen 2002, kun Ingberg nappasi kaksi pronssia EM-tasolla, ensimmäisen vuonna 1998 ja viimeisen Münchenissä 20 vuotta sitten.
Finaali harvinaista herkkua
Vuoden 2002 jälkeen on ollut hiljaista. Suomalaiset ovat yltäneet arvokisoihin, mutta menestys on kiertänyt suomalaiset kaukaa.
Mikael Ingbergin lopettamisen jälkeen suomalaisnainen arvokisafinaalissa on ollut harvinaisuus. Sanni Utriainen ylsi vuonna 2012 EM-finaaliin, mutta sijoitus oli 11:s. Jenni Kangas oli vuoden 2016 EM-karkeloissa yhdeksäs, ja kaksi vuotta myöhemmin finaalin 12:s.
Jos vuoden 2002 jälkeen naiskeihäänheitossa on sukellettu, niin viime vuodet ovat olleet täyttä tervanjuontia. Jopa edustajan saaminen arvokisoihin on ollut kiven takana.
EM-Münchenissä edustajia oli ilahduttavasti kaksi, kun viime kaudella komeetan lailla noussut nuori Anni-Linnea Alanen oli mukana tällä kaudella 60 metriä puhkaisseen Sanne Erkkolan lisäksi. Molempien karsintasuoritukset epäonnistuivat kuitenkin pahanpäiväisesti, kun Erkkola sai keihäänsä kaartamaan noin 54 metriin ja Alanen ylsi hädin tuskin 52-metriseen.
Valoa tunnelin päässä
Alanen nousi yleisurheiluväen tietoisuuteen viime kesänä, kun hän nappasi nuorten EM-pronssia tuloksella 54,80. Sillä ei tietenkään vielä pärjää aikuisten tasolla, mutta arvokisamitali kertoo, että potentiaalia heittäjässä on. Mitalin lisäksi viimevuotinen ennätys 59,52 todistaa, että aikuisten kansainvälisestä tasosta ei olla kaukana, kunhan vain asiat loksahtavat kohdalleen.
Nuorten puolella saatiin loistavia uutisia myös tänä kesänä, kun Veera Sauna-Aho kiskaisi EM-kultaa alle 18-vuotiaiden kisoissa tuloksella 52,22.
Nuorten hyvät otteet valaisevat hieman valoa tunnelin päähän, vaikka Suomen naisten keihästaso onkin jo vuosia rypenyt pohjamudissa.
Tälläkin kertaa arvokisafinaali käydään kuitenkin ilman suomalaisedustusta.