Suomi välttää EU:n alijäämämenettelyn – näin Purra kommentoi

Euroopan komission mukaan Suomi välttää alijäämämenettelyn, koska Suomen hallituksen julkisen talouden suunnitelman mukaan alijäämä pysyy alle 3,5 prosentissa suhteessa bruttokansantuotteeseen tänä vuonna.

EU:n perussopimuksen mukaan julkisen talouden alijäämä saa olla enintään 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. 

Tästä voidaan poiketa, jos alijäämäviitearvon ylitys on vähäinen ja väliaikainen.

Komission mukaan Suomi täyttää nämä ehdot, joten alijäämäkriteeri ei rikkoudu.

– Olemme tietenkin tyytyväisiä, että Suomi välttää menettelyn, valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kommentoi valtioneuvoston tiedotteessa.

Purra sanoo tiedotteessa keskustelleensa alijäämämenettelystä helmikuussa komission johtavan varapuheenjohtajan Valdis Dombrovskisin kanssa. 

– Komission viesti tässä keskustelussa oli, että jos Suomi haluaa välttää menettely, alijäämän tulisi tänä vuonna pysyä alle 3,5 prosentissa ja painua komission ennusteen mukaan alle 3 prosentin ensi vuonna, Purra sanoo.

Tavoitteen saavuttamiseksi Purra sanoo tehneensä keväällä "vaikeita" talouden sopeutustoimia.

Tusina maita joutui EU:n suurennuslasin alle

Komissio selvitti yhteensä kahdentoista jäsenvaltion taloudellista tilannetta, joista Suomi oli yksi.

Selvityksen mukaan alijäämäkriteeriä eivät näistä maista noudata Belgia, Ranska, Italia, Unkari, Malta, Puola ja Slovakia ja komissio aikoo ehdottaa näiden maiden viemistä liiallisen alijäämän menettelyyn.

Liiallisen alijäämän menettelyllä pyritään huolehtimaan EU-maiden taloussääntöjä koskevasta vakaus- ja kasvusopimuksesta, jonka mukaan mailla saa olla velkaa korkeintaan 60 prosenttia ja alijäämää 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Juttua päivitetty 19.6.2024 kello 14.00: Lisätty Riikka Purran kommentit keskustelusta EU:n varapuheenjohtajan kanssa.