Suomi–Venäjä-seuran rahoitus lakkautetaan. Asiasta kertoi tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala (kok.) eduskunnan täysistunnossa tänään torstaina.
– Muutamme ystävyysseurojen rahoituksen hakukriteereitä niin, että Suomi–Venäjä-seuran rahoitus lakkaa ensi vuonna kokonaan. Ei ole perusteltua tai oikein jatkaa ystävyysseuratoimintaa julmaa hyökkäyssotaa käyvän valtion kanssa, Sari Multala sanoi.
Vielä tänä vuonna Suomi–Venäjä-seura sai toiminnalleen lähes puolen miljoonan euron avustuksen.
Eduskunta käsittelee parhaillaan ensi vuoden talousarvioehdotusta. Multala sanoi, että osana julkisen talouden sopeuttamistoimia yhteensä neljän miljoonan euron sopeutukset kohdennetaan ensi vuonna kulttuurin ja taiteen valtionavustuksiin.
Leikkaukset on päätetty kohdentaa niin, etteivät ne kohdistu suoraan taiteen ja kulttuurin tukemiseen.
– Osa sopeutuksista kohdistuu muun muassa ystävyysseurojen rahoitukseen.
Lue myös: Suomen ja Venäjän kultturiyhteistyötä edistävä seura aikoo myydä suurimman osan taidekokoelmastaan
Rahoituksen lakkauttaminen tuli yllätyksenä seuralle
Suomi–Venäjä-seuran virkaa tekevä toiminnanjohtaja Riku Savonen sanoo, että rahoituspäätös tuli täytenä yllätyksenä. Hänestä julkisuudessa esitettyihin perusteisiin liittyy lisäksi väärinymmärrystä.
– On kerrottu, että seura tekisi ystävyysseuratoimintaa Venäjän kanssa tälläkin hetkellä hyvinkin aktiivisesti ja se olisi se syy, miksi ei voida seuraa tukea, Savonen sanoo STT:lle.
Savosen mukaan tämä ei pidä paikkaansa.
– Meillä on ollut sodan alusta alkaen kaikki yhteistyösuhteet Venäjän viranomaisten kanssa katkaistuna.
Seura pyrkii säilyttämään kontaktit Venäjällä olevaan kansalaisyhteiskuntaan ja tekee yhteistyötä eurooppalaisten toimijoiden kanssa.
– Pyrimme löytämään Venäjältä paenneita toimijoita ja tukemaan heitä sekä Euroopassa että Suomessa, Savonen sanoo.
Lue myös: Näin venäläisviha ilmenee nyt Suomessa – "Kriittiset mielipiteet ovat tulleet todella paljon näkyvimmiksi"
Seura: Ei jää tähän
Seura haluaa myös toiminnallaan lisätä tietoisuutta esimerkiksi siitä, että Venäjän valtio ei ole sama asia kuin sen kansalaiset. Tiedotuksellinen rooli on Savosen mukaan merkittävä.
– Kun jotain Venäjään liittyvää kysymystä ilmenee, meille soitetaan. Tämä rooli on sodan aikana vain lisääntynyt.
Suomi–Venäjä-seura ei aio jättää asiaa tähän, vaan aikoo keskustella vielä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.
– Jos me emme saa ollenkaan rahoitusta valtiolta, sillä on radikaali merkitys seuran julkiselle toiminnalle, Savonen sanoo.
Valtion rahoitus kattaa 60–70 prosenttia seuran budjetista.