"Ristiriitaista" – rauhanjärjestöt tyrmistyivät avustuksen lakkauttamisesta

Hallitus päätti lakkauttaa oikeusministeriön alaisen rauhantyön yleisavustuksen kokonaan. Järjestöt pitävät leikkausta ideologisena.

– Vaikka aina välillä mennyt huonommin ja välillä paremmin, niin se, että kylmän rauhallisesti päätetään koko järjestöryhmän avustusmomentin lakkautuksesta, niin se on jo rajua, kommentoi Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.

Tänä vuonna kymmenelle rauhantyönjärjestöille jaettiin yhteensä 350 000 euroa avustusta. Vuonna 2023 rauhantyön yleisavustuksia jaettiin kahdellekymmenelle järjestölle yhteensä 852 000 euroa.  

Moni rauhanjärjestö onkin jo joutunut tänä vuonna lomauttamaan henkilöstöään tukien leikkausten takia ja nyt järjestökentällä toiminta vaikeutuu entisestään.

Tuen lakkauttamisesta ilmoitettiin järjestöille alle vuorokauden varoajalla järjestetyssä Teams-kokouksessa perjantaina. 

Lodenius pitää varoaikaa liian lyhyenä ottaen huomioon, että moni järjestö on joutunut jo lomauttamaan työntekijöitään, eikä sähköpostia välttämättä katsota koko ajan.

Rauhantyönjärjestön tuet ovat olleet oikeusministeriön hallinnassa. 

Yksikön päällikkö Corinna Tammenmaa kertoo, että tuen lakkauttaminen on osa valtiontalouden säästöpakettia. Oikeusministeriön avustuksista leikataan yhteensä 3,5 miljoonaa euroa.

Tammenmaa sanoo, että päätöksestä haluttiin viestiä järjestöille mahdollisimman nopeasti, sillä tiedossa oli, miten paljon avustukset vaikuttavat järjestöjen toimintaan.

– Halusimme kertoa heille suoraan ja mahdollisimman avoimesti. Näin heillä on loppuvuosi aikaa suunnitella toimintaansa, Tammenmaa kommentoi.

"Kansalaistoimintaa halutaan rokottaa"

Sekä Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius ja Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro kertovat, että he eivät osanneet odottaa tuen lakkauttamista kokonaan.

– Toimintaamme on viimeksi yritetty lakkauttaa ensimmäisen maailmansodan aikaan, kun tsaari ilmoitti, että rauhantyö ei ole sopivaa. Tämä tuntuu nyt vähän samalta, kommentoi Lodenius.

Lodenius kokee, että järjestöavustusten määrä valtionbudjetissa ei ole kovinkaan suuri, eikä sen leikkaamisella saavuteta suuria säästöjä budjettiin.

– Hallitus myös ideologisesti katsoo, että kansalaisyhteiskunnassa ei ole sellaista arvoa, ja kansalaisaktivismia ja kansalaistoimintaa halutaan rokottaa, Lodenius kommentoi.

Rauhanpuolustajien Matinpuro pitää niin ikään tuen lakkauttamista hallituksen ideologisena päätöksenä.

– Tämä on myös ristiriidassa sen kanssa, mitä viestejä Suomi haluaa maailmalle lähettää. Tiesimme, että poukkoilevaa tämä tulee olemaan, mutta emme ihan tätä odottaneet, Matinpuro tiivistää.

Järjestöt huomauttavat yhteisessä kannanotossaan, että esimerkiksi tasavallan presidentti Alexander Stubb on pyrkinyt rakentamaan Suomesta rauhantyön suurvaltaa. 

Järjestöt ovat yli sadan vuoden aikana kasvattaneet suomalaiset rauhantyön osaajat.

Matinpuro kertoo, että tämän vuoden leikattu tuki vaikutti jo siihen, että järjestön työntekijöitä on jouduttu osittain lomauttamaan. Nyt tuen loppuminen kokonaan johtanee irtisanomisiin.

Monella järjestöllä on valtion avustusten lisäksi myös jäsentuloja, jolla toimintaa osin rahoitetaan, mutta esimerkiksi EU-tukia järjestöt eivät voi tuen lakkauttamisen jälkeen enää hakea, kun järjestöllä ei ole vaadittua omavastuuosuutta, Lodenius kertoo.

Leikkaus tuntuu Rauhanliiton Lodeniuksen mukaan pahalta erityisesti tässä ajassa ja maailmanpoliittisessa tilanteessa.

– Meille tulee koko ajan yhteydenottoja kansalaisilta, että voitaisiinko järjestää tapahtumia, ja ihmisillä on tarve myös saada tukea omaehtoiselle rauhantyölleen.

Nämä järjestöt saivat avustusta vuonna 2023

Alla olevasta taulukosta voit katsoa, miten rauhantyön yleisavustuksia jaettiin vuonna 2023.

Lue myös: IL: Oikeusministeri halusi vaihtaa valtionsyyttäjän ja päätyi hajottamaan rasismityöryhmän – näin vastaa Leena Meri

Juristiliitto ja Tuomariliitto jyrähtävät: Oikeuslaitoksen riippumattomuus uhattuna