Budjettiriihessä jaettiin paljon hyvää ja kaunista, mutta esimerkiksi ministeriöiden jakama tuki monellekin järjestölle pienenee.
Suomi-Venäjä-Seura on yksi järjestöistä, joka pelkää valtionavun laskevan dramaattisesti.
Ystävyysseuran pääsihteeri Niina Sinkko sanoo Viiden jälkeen -ohjelmassa, että tälle vuodelle opetus- ja kulttuuriministeriöltä on saatu tukea hieman yli 800 000 euroa. Parhaimmillaan tukea on saatu yli miljoona euroa. Ystävyysseura on saanut aika ajoin kovaakin kritiikkiä tukirahojen suuruudesta verrattuna moneen muuhun ystävyysseuraan.
– Meidän täytyy itsekin lähteä tutkimaan ja rajaaman sen, mitkä meidän toimintaedellytykset ovat, Sinkko sanoo.
Poliittista johtoa
Vaikka Suomi-Venäjä-Seura on poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, sen johdossa on nähty useita keskustalaisia huippupoliitikkoja, kuten Paula Lehtomäki, Katri Kulmuni ja nykyinen tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen.
Ystävyysseura on perustettu heti jatkosodan päätyttyä, loppusyksyllä 1944. Silloin nimeksi tuli luonnollisesti Suomi-Neuvostoliitto-Seura.
Suomi-Neuvostoliitto-Seura oli vuosikymmeniä hyvin politisoitunut ja monelle korkeakoulu itänaapurin asioihin. Jäsenmäärä oli parhaimmillaan yli 200 000.
Nykyisellään Suomi-Venäjä-Seuran jäsenmäärä on Ukrainan sodan vuoksi pudonnut noin yhdeksästä ja puolesta tuhannesta yli tuhannella jäsenellä.
Mitäs nyt?
Seura on joutunut pohtimaan omaa työtään helmikuun jälkeen tarkkaan.
– Helmikuun jälkeen meidän tekemisessämme on korostunut ihmisten neuvontatyö. Venäjältä on siirtynyt paljon jopa lehtiä ja radiokanavia EU:n alueelle, Sinkko kertoo.
Venäjällä lain avulla pyritään suitsimaan venäläisten yhteistyötä lännen kanssa. On jopa vaarallista tehdä yhteistyötä muun muassa suomalaisten kansalaisjärjestöjen kanssa.
Paljon puhetta herättäneeseen viisumikysymykseen Sinkolla on selvä kanta.
– On hyvä, että Suomi on pitänyt humanitäärisen viisumin keskustelua yllä. Toki viisumiasiassa on paljon keinottelua ja pakotteiden kiertämistäkin, Sinko pohtii