Yhteistyö Suomi-Venäjä-Seuran kanssa voi olla venäläisille vaarallista – järjestöltä hupenevat raha ja jäsenet

Suomi-Venäjä-Seura on yksi järjestöistä, joka pelkää valtionavun laskevan dramaattisesti.

Ystävyysseuran pääsihteeri Niina Sinkko sanoo Viiden jälkeen -ohjelmassa, että tälle vuodelle opetus- ja kulttuuriministeriöltä on saatu tukea hieman yli 800 000 euroa. Parhaimmillaan tukea on saatu yli miljoona euroa. Ystävyysseura on saanut aika ajoin kovaakin kritiikkiä tukirahojen suuruudesta verrattuna moneen muuhun ystävyysseuraan.

– Meidän täytyy itsekin lähteä tutkimaan ja rajaaman sen, mitkä meidän toimintaedellytykset ovat, Sinkko sanoo.

Poliittista johtoa

Vaikka Suomi-Venäjä-Seura on poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, sen johdossa on nähty useita keskustalaisia huippupoliitikkoja, kuten Paula Lehtomäki, Katri Kulmuni ja nykyinen tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen.

Ystävyysseura on perustettu heti jatkosodan päätyttyä, loppusyksyllä 1944. Silloin nimeksi tuli luonnollisesti Suomi-Neuvostoliitto-Seura.

Suomi-Neuvostoliitto-Seura oli vuosikymmeniä hyvin politisoitunut ja monelle korkeakoulu itänaapurin asioihin. Jäsenmäärä oli parhaimmillaan yli 200 000.

Nykyisellään Suomi-Venäjä-Seuran jäsenmäärä on Ukrainan sodan vuoksi pudonnut noin yhdeksästä ja puolesta tuhannesta yli tuhannella jäsenellä.

Mitäs nyt?

Seura on joutunut pohtimaan omaa työtään helmikuun jälkeen tarkkaan.

– Helmikuun jälkeen meidän tekemisessämme on korostunut ihmisten neuvontatyö. Venäjältä on siirtynyt paljon jopa lehtiä ja radiokanavia EU:n alueelle, Sinkko kertoo.

Venäjällä lain avulla pyritään suitsimaan venäläisten yhteistyötä lännen kanssa. On jopa vaarallista tehdä yhteistyötä muun muassa suomalaisten kansalaisjärjestöjen kanssa.

Paljon puhetta herättäneeseen viisumikysymykseen Sinkolla on selvä kanta.

– On hyvä, että Suomi on pitänyt humanitäärisen viisumin keskustelua yllä. Toki viisumiasiassa on paljon keinottelua ja pakotteiden kiertämistäkin, Sinko pohtii