On arvioitu, että jopa sadoillatuhansilla suomalaisilla on suonikohjuja. Vaikka iso osa potilaista on oireettomia, moni kärsii ikävistäkin laskimovajaatoiminnan aiheuttamista oireista pitkään. Hoito on nykyään mini-invasiivista, josta toipuminen on nopeaa. Pihlajalinnan verisuonikirurgian erikoislääkäri Maarit Venermo kertoo kohdanneensa urallaan useita potilaita, jotka harmittelevat, etteivät hakeutuneet hoitoon aiemmin.
Suonikohjut ovat hyvin yleisiä. Mutta moniko tietää, mikä suonikohju oikeastaan on ja miksi sellainen syntyy?
–Suonikohju muodostuu pinnallisen laskimosysteemin takaisinvirtauksen seurauksena. Normaalissa laskimossa veri kulkee periferiasta sydämeen päin, mutta kun pintalaskimoiden läpät eivät toimi normaalisti, maan vetovoima vetää laskimoverta alaspäin. Laskimopaine kohoaa, jolloin suoni venyttyy ja kohjuuntuu, Pihlajalinnan verisuonikirurgian erikoislääkäri Maarit Venermo sanoo.
Tilaa kutsutaan laskimoiden vajaatoiminnaksi. Tyypillisiä oireita ovat paineentunne jalassa, särky, väsymys ja kutina sekä etenkin öisin ilmenevä jalkojen kramppaaminen. Lisäksi monella esiintyy jalan turvotusta. Iho kuormittuu, ja pahimmassa tilanteessa siihen kehittyy säärihaava.
Tavallisimmin suonikohjuja on säären etuosassa ja pohkeissa, mutta niitä voi olla myös reisissä. Iso osa suonikohjupotilaista on oireettomia. Suonikohjuja on kuitenkin mahdollista hoitaa myös kosmeettisista syistä.
Venermo kertoo, että korkeampi ikä lisää todennäköisyyttä saada suonikohjuja, mutta osalle suonikohjut ilmestyvät jo nuorena.
–Perinnöllisillä tekijöillä on osoitettu olevan selvä yhteys suonikohjuihin, mutta vaikka esimerkiksi äidilläsi olisi suonikohjuja, sinulle niitä ei välttämättä tule koskaan, Venermo sanoo.
Raskauden aikana hän suosittelee käytettävän tukisukkia, jotka estävät pinnallisten laskimoiden laajenemista.
Suonikohjut voi nykyisin poistaa ultraääniohjatuilla hoidoilla. Pihlajalinnassa hoitoa edeltävään ultraäänitutkimukseen pääsee ilman vastaanottokäyntiä tai lähetettä, ja ajan voi itse varata suoraan suonikohjujen esitutkimukseen.
Ultraääniohjattujen hoitojen yleisin menetelmä on laserhoito, joka kestää tunnista kahteen. Se tehdään puudutuksessa käyttäen laserkuitua, jota liikutetaan hitaasti laskimossa. Ihoon ei tule haavoja tai arpia, pelkästään muutamia pistoskohtia.
Maarit Venermo toteaa, että suonikohjujen aiheuttamista oireista ei kannata kärsiä turhaan. Hän sanoo kuulleensa usealta potilaalta harmittelua siitä, etteivät he ole hakeutuneet hoitoon aiemmin.
–Erityisesti silloin, jos henkilöllä on suonikohjuihin liittyviä oireita kuten väsymystä tai kramppailua, kannattaa muistaa, että suonikohjut voi tosiaan helposti hoitaa pois. Laserhoidossa komplikaatiot ovat vähäisiä, ja uusimisia tulee harvoin.