Eduskunta kävi maanantaina hieman yli puolille öin kestäneen lähetekeskustelun hallituksen sunnuntaina antamasta selonteosta, jossa esitetään Suomen liittymistä Natoon. MTV näytti yli 14-tuntisen keskustelun yöhön asti suorana lähetyksenä.
Lähetekeskustelussa kansanedustajat saavat käyttää puheenvuoroja, joita käytettiin 212. Asia lähetettiin maratonkeskustelun päätteeksi ulkoasianvaliokuntaan.
Eduskunta äänestää selonteosta tiistaina puolilta päivin alkavassa täysistunnossa.
Katso uutisjuttu: Eduskunnan Nato-käsittely venyy tiistaille yli 150 puheenvuoron takia
2:10
"Jos meitä vastaan hyökätään, meitä autetaan"
Esittelypuheenvuoron lähetekeskustelussa piti pääministeri Sanna Marin (sd.).
– Venäjä käynnisti 24. helmikuuta hyökkäyssodan Ukrainaan. Venäjän häikäilemätön hyökkäys rikkoo paitsi Euroopan turvallisuuden perusperiaatteita, myös YK:n peruskirjaa, laajasti kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksia. Näin perustavanlaatuisessa muutoksessa on Suomen tullut pohtia omia turvallisuuspoliittisia valintojaan, Marin sanoi.
– Nato-jäsenyyden myötä Suomesta tulisi osa Naton yhteistä puolustusta ja siihen kuuluvia turvatakuita. Jos meitä vastaan hyökätään, meitä autetaan. Ja jos muita vastaan hyökätään, me autamme.
Marinin jälkeen SDP:n eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron piti SDP:n kansanedustaja Mika Kari.
– SDP:n eduskuntaryhmä antaa vahvan tukensa Suomen jäsenyydelle Pohjois-Atlantin liitossa (Natossa).
Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra korosti eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuorossa puolueen antavan tukensa Nato-jäsenyydelle.
– Perussuomalaiset kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä – kalliin isänmaamme suojaksi, ei ketään uhkaamaan.
– Suomen ja Venäjän välit eivät ole merkittävästi muuttumassa – ne muuttuivat jo helmikuussa. Venäjän silmissä Suomi on jo osa läntistä liittoumaa. Kaikkeen pitää varautua ja valmistautua, mutta on myös mahdollista, että tulevat kuukaudet eivät tuo mukanaan mitään ihmeellistä.
5:05
Petteri Orpo: Päätös hakeutua Naton jäseneksi on teko rauhan edistämiseksi, ei hyökkäys ketään vastaan
Suurin osa eduskuntaryhmistä kannattaa Nato-jäsenyyttä
Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron piti puheenjohtaja Petteri Orpo.
– Me haluamme elää rauhassa kotimaassamme. Me haluamme Natoon.
– Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin tunnetaan sanoneen talvisodan opetuksena ”ei enää koskaan yksin". Nyt meidän sukupolvemme voi hänelle vastata: "herra kenraali, me emme ole enää koskaan yksin”, Orpo sanoi.
Keskustan ryhmäpuheenvuoron piti eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs.
– Keskustan eduskuntaryhmä kannattaa yksimielisesti Suomen Nato-jäsenyyden hakemista. Suomen Nato-jäsenyys on askel Suomen, Pohjolan ja laajemmin Pohjois-Euroopan turvallisuuden ja vakauden vahvistamiseksi.
– Jäsenyys on luonteva jatko Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkälle linjalle, jolla olemme hakeneet maallemme kansallista liikkumatilaa ja turvanneet kansainvälisen asemamme, Pylväs jatkoi.
Vihreiden ryhmäpuheenvuoron piti kansanedustaja Inka Hopsu.
– Nato-jäsenyys on selvästi tehokkain pidäke hyökkäystä harkitsevalle maalle. Tällaista pidäkettä ei ole mistään muualta saatavissa. Vihreä eduskuntaryhmä kannattaa Suomen Nato-jäsenyyden hakemista.
Kriittisesti Nato-jäsenyyteen suhtautuvan vasemmistoliiton mielestä Suomen roolin Natossa tulee olla puolustuksellinen.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo totesi ryhmäpuheenvuorossa, että Naton jäsenenä Suomen ja Venäjän välisestä rajasta tulee pysyvästi jännitteinen.
– Lähiaikojen turvallisuusuhkamme liittyvät pikemminkin liittoutumiseen kuin liittoutumattomuuteen. Naton jäsenenä rajastamme tulee pysyvästikin jännitteinen ja maaperästämme Venäjän silmissä kuvitteellisen suursodan ensi-iskujen ja etulinjan kohde.
– Itse koen, että yhteinen puolustusliitto Ruotsin kanssa yhdistettynä historiallisen nopeasti sotilaallisesti vahvistuvien EU-maiden avunantovelvoitteeseen olisi ollut kestävin ratkaisu. Se ei kuitenkaan enää ole vaihtoehto, Saramo sanoi.
Vasemmistoliitto päätti toukokuun alussa, että puolue ei aio lähteä hallituksesta, vaikka Suomi liittyisi Natoon. Aiemmin vasemmistoliitto vastusti vahvasti Nato-jäsenyyttä ja oli linjannut, että puolue eroaa hallituksesta, jos Suomi liittyy Natoon.
– Pidän tärkeänä tietona sitä, että Natosta voi myös erota. Mikään liittouma ei ole ikuinen, eikä sitä tule olemaan tämäkään. Sen todistaa historia, totesi vasemmistoliiton Pia Lohikoski puheenvuorossaan.
RKP:n Anders Adlercreutz sanoi RKP:n ryhmäpuheenvuorossa, että puolueelle Natoon liittyminen ei ole dramaattista.
– Olemme peräänkuuluttaneet Nato-keskustelua 90-luvulta lähtien. RKP ja ruotsalainen eduskuntaryhmä antavat täyden tukensa tasavallan presidentille ja hallitukselle ja kannattavat Suomen päätöstä hakea Naton jäsenyyttä.
– Pohjoismaat ovat vahvoja demokratioita ja oikeusvaltioita. Meitä tarvitaan Natossa.
Myös kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kannattaa yksimielisesti Nato-jäsenyyttä.
– Nato-jäsenyytemme tehostaisi puolustusliiton kokonaissuorituskykyä. Puolustusjärjestelmämme ja lainsäädäntömme ovat jo Nato-yhteensopivia, sanoi puheenjohtaja Päivi Räsänen KD:n ryhmäpuheenvuorossa.
– Historian suurissa käännekohdissa on tarvittu päättäväisyyttä ja rohkeutta toimissa, mutta myös nöyryyttä tuntemattoman edessä. On tiedetty, että tehokaskin inhimillinen varustautuminen on rajallista: Jos Herra ei kaupunkia vartioi, turhaan vartija valvoo. Siksi tänäänkin tarvitsemme samaa suojaa, josta Mannerheim päiväkäskyssään muistutti: ”Jumala Suomea suojelkoon”, Räsänen sanoi.
Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo kannattaa Nato-jäsenyyttä.
– Suomalaisten ei pidä enää koskaan joutua kokemaan sellaisia julmuuksia, joita olemme historiassa joutuneet kokemaan.
– Aamulla 24. helmikuuta muutin mieleni, kun Venäjä aloitti hyökkäyksen.
Lähetekeskustelu jatkuu ainakin huomiseen saakka
Ryhmäpuheenvuorojen jälkeen osa kansanedustajista piti enintään minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja.
Ennakkoon näyttää siltä, että enemmistö kansanedustajista puoltaa Nato-jäsenyyden hakemista.
Kriittisiä puheenvuoroja kuultiin muun muassa vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärveltä. Hän pohti, heikkeneekö Suomen turvallisuus Nato-jäsenyyden myötä.
– Oleellinen kysymys kuuluu, paraneeko Nato-jäsenyyden myötä Suomen kokonaisturvallisuus Naton eturintamamaana ja ydinasevaltojen välissä. Sotilaallinen voima voi lisääntyä, mutta turvallisuus heiketä. Ydinsodan jälkeen ruumiita ei laske enää kukaan.
Myös Valta kuulu kansalle -puolueen Ano Turtianen sanoi vastustavansa Nato-jäsenyyttä.
– Tämän Nato-puliveivauksen hinta tulee olemaan järkyttävä ja pian jokaisen suomalaisen elämään vaikuttava energia- ja ruokapula on sille vasta alkua. Suomen ei pidä jättää Nato-hakemusta.
Eduskunnan ratkaisun jälkeen hallitus tekee muodollisen esityksen
Sen jälkeen kun eduskunta on ratkaisunsa tehnyt, asia menee valtioneuvostoon. Se tekee muodollisen esityksen, jonka presidentti virallisesti hyväksyy.
Tämän jälkeen Suomen hakemus voidaan toimittaa Naton pääkonttoriin Brysseliin. Ulkoministeriöstä on arvioitu, että kirjeen toimittaa Nato-suurlähettiläs Klaus Korhonen.
Valtioneuvosto on varautunut kokoontumaan omaan istuntoonsa nopeasti sen jälkeen, kun eduskunnan käsittely on valmis.