Ukrainaan hyökännyt Venäjä sai kuulla kunniansa, kun eduskunta kävi keskiviikkona pitkäksi venynyttä lähetekeskustelua hallituksen turvallisuuspoliittisesta ajankohtaisselonteosta.
Hallitus antoi eduskunnalle viime viikolla selonteon, jossa käydään läpi mahdollisen Nato-jäsenyyden seurauksia, vaihtoehtoja ja Suomen turvallisuusympäristön muutosta.
Suomen Nato-jäsenyys sai selvimmin tukea istuntosalin oikealla laidalla, missä perussuomalaisten ja kokoomuksen edustajat korostivat sitä, että Naton ulkopuolelle jääminen olisi Suomelle riskialtista.
Kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen muistutti puolueen ryhmäpuheenvuorossa, että hyökkäys yhtä Nato-maata vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan.
– Mahdollinen hyökkääjä joutuisi jatkossa ottamaan huomioon Suomen oman puolustusvoiman lisäksi kaikkien Nato-maiden yhteisen puolustusvoiman. Näin vahvat turvatakuut tuovat ennaltaestävän pidäkkeen sotilaalliselle painostukselle tai hyökkäykselle, Häkkänen painotti.
– Yhteenkään Nato-maahan ei ole järjestön yli 70-vuotisen historian aikana hyökätty. Rauhantehtävässään Nato on onnistunut, Häkkänen jatkoi.
Istuntosalin oikean laidan ohella Suomen Nato-jäsenyys sai vahvaa kannatusta myös vihreiden eduskuntaryhmältä.
Aggressiivinen ja arvaamaton itänaapuri
Pääministeripuolue SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ei puolueen ryhmäpuheenvuorossa ottanut Nato-jäsenyyteen yhtä selvää kantaa, mutta viittasi monien muiden edustajien tavoin Ukrainassa paljastuneisiin venäläisjoukkojen raakuuksiin.
– Butsha, Buzova, Borodjanka ja Mariupol ovat muuttuneet kuoleman näyttämöiksi, eikä lista lopu tähän. Uusia tietoja tulee jatkuvasti julki, ja ne paljastavat hyökkääjän kylmyyden, Lindtman listasi.
Lindtmanin mukaan Suomen itänaapurista on tullut häikäilemätön, aggressiivinen ja arvaamaton.
– On selvää, että Venäjän toiminta on tuonut Suomen monta askelta lähemmäksi sotilaallisen liittoutumisen välttämättömyyttä, Lindtman muotoili.
SDP:n virallinen Nato-kanta muotoillaan puoluevaltuuston kokouksessa kevään aikana.
Potentiaalinen ensi-iskun kohde
Lähetekeskustelun kriittisimmät kommentit kuultiin odotetusti vasemmistoliiton riveistä. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo (vas.) painotti, että ongelmatonta ja riskitöntä ratkaisua Nato-kysymyksessä ei ole.
Saramon mukaan Nato-keskustelussa on uskallettava keskustella kaikesta ja nostettava esiin ikävät puolet kaikista vaihtoehdoista.
– Nato-jäsenyyden puolesta vahvimmin puhuu se, että se nostaisi kynnystä hyökätä Suomeen. (...) Yhtä lailla on selvää, että jo jäsenyyden hakeminen kasvattaisi jännitteitä Suomen ja Venäjän välisellä rajalla ja syntyisi riski sodan ja konfliktien siirtymiselle muualta omalle maaperällemme, Saramo sanoi.
Saramon mukaan Venäjän tarve Pietarin ja Murmanskin suojaamiseen toisi Suomen alueelle pysyvän uhan.
– Venäjän ja Naton välisissä sotatoimissa olisimme potentiaalinen ensi-iskun kohde, Saramo varoitti.
Vaikuttamisyrityksiä luvassa
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) varoitti esittelypuheenvuorossaan, että Suomen pitää varautua laaja-alaisiin ja vaikeasti ennakoitaviin vaikuttamisyrityksiin, jos Suomi päättää hakea Naton jäsenyyttä.
Haavisto painotti, että turvallisuuspoliittiset päätökset ovat Suomen omissa käsissä.
– Suomen päätökset eivät ole suunnattu ketään vastaan, Haavisto korosti.