Sauli Niinistön mukaan Suomen, Ruotsin ja Turkin neuvottelujen tahti on selkeästi tiivistynyt.
Presidentti Sauli Niinistö tapaa tänään Madridissa Ruotsin pääministerin Magdalena Anderssonin ja Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin sotilasliitto Naton huippukokouksen alla.
Tapaamisessa keskustellaan Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksista. Suomi ja Ruotsi hakivat sotilasliiton jäsenyyttä toukokuussa, mutta jäsenyyskeskusteluja ei ole päästy aloittamaan Turkin vastustuksen vuoksi.
Presidentti Niinistö kertoi tilaisuudessa, että neuvotteluja Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksesta Turkin kanssa jatkettiin virkamiestasolla eilen maanantaina.
Niinistön mukaan neuvottelujen tahti on selvästi tiivistynyt.
– Kai se yleinen näkemys on, että jossain määrin ainakin keskustelu sujui paremmin, joka tarkoittanee sitä, että ymmärtämystä puolin ja toisin on tullut jossain määrin lisää, Niinistö sanoi.
– Mutta en lähtisi tässä vaiheessa olemaan optimisti kuin pessimistikään, vaan tuohon iltapäivän keskusteluun, jossa siis presidentti Erdogan on mukana, lähdetään tietysti avoimin mielin katsomaan, mistä kenkä todella puristaa ja voidaanko sille jotakin tehdä.
Lue myös: Asiantuntija ihmettelee Ruotsin toiveikkuutta Turkki-neuvotteluissa: "Tietävätkö he jotain, mitä me muut emme?"
Niinistö kertoi, että Suomessa tehty tuore Helsingin Sanomien Nato-gallup on hyvin tiedossa Madridissa. Presidentti vaikutti olevan hyvillään siitä, että Nato-kannatus oli yhä kasvamaan päin.
Lisäksi Niinistö oli pannut merkille, että samat vastaajat olivat sitä mieltä, ettei Suomen pidä muuttaa lainsäädäntöään Turkin mahdollisten vaatimusten vuoksi.
– Tähän viimeksi mainittuun voin selvästi todeta, ettei sellaista tarkoitusta alkuunkaan olekaan. Itse asiassa meidän lainsäädäntömme, niin kuin olen monesti todennut, täysin vastaa käytäntöjä ja lainsäädäntöä muissa eurooppalaisissa, myös Nato-maissa. Olemme vähintään siellä keskiarvossa tai sanokaamme hyvin samankaltaisessa käyttäytymisessä.
Niinistö aikoo tutkia pohjamudat
Eilen Niinistö arvioi, että neuvottelutilanne Turkin kanssa vaikuttaa ehkä jonkin verran paremmalta kuin viikko sitten.
Kolmikon tapaamisen on kutsunut koolle Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg. Hänen mukaansa tavoitteena on, että Suomen ja Ruotsin jäsenyyshakemusten käsittelyssä päästäisiin eteenpäin.
– En tee mitään lupauksia, mutta voin vakuuttaa, että työskentelemme aktiivisesti etenemisen varmistamiseksi, Stoltenberg sanoi eilen.
Ruotsin Andersson arvioi tilannetta vielä myönteisemmin. Hän on toivonut edistystä asiassa aivan lähitulevaisuudessa, ihanteellisesti jopa ennen huippukokouksen alkua.
Lue lisää: Tältä näyttää Nato-viikon aikataulu – Madridin huippukokous vauhtiin tiistaina
Andersson keskusteli Erdoganin kanssa puhelimitse viikonloppuna. Andersson kuvaili keskustelua rakentavaksi.
Ruotsalaisen uutistoimisto TT:n mukaan Andersson sanoi maanantaina Brysselissä, että jos edistystä ei sittenkään saavuteta Madridissa, vuoropuhelu jatkuu myöhemmin.
Presidentti Niinistö kertoi maanantaina valmistautuvansa tapaamiseen Madridissa "asiallisella mielellä".
– Katsotaan nyt pohjamutia myöten, mistä tässä on kysymys, Niinistö kommentoi Mäntyniemessä.
Niinistön arvion mukaan Turkin puolelta on esitetty selkeämmin erilaisia vaatimuksia Ruotsille, kun taas Suomen osalta on puhuttu yleisemmin terrorismintorjunnan tehostamisesta.
Huippukokouksesta odotetaan puolustuksen vahvistamista
Naton huippukokous alkaa tänään julkisella keskustelutilaisuudella ja juhlaillallisella. Varsinaiset työistunnot ovat luvassa huomenna ja ylihuomenna. Naton huippukokouksessa linjataan sotilasliiton suuntaa tuleville vuosille.
Nato-maiden johtajien odotetaan päättävän muun muassa merkittävistä vahvistuksista sotilasliiton puolustukseen. Nato on jo aiemmin kertonut aikovansa vahvistaa itäisten jäsenmaidensa puolustusta.
Pääsihteeri Stoltenberg ilmoitti maanantaina, että Nato lisää korkean valmiuden joukkoja reilusti yli 300 000 sotilaaseen.
Käytännössä tämä tarkoittaa joukkojen määrän moninkertaistamista. Aiemmin suoraan Naton komennon alla korkean valmiuden joukoissa on ollut yli 40 000 sotilasta, joista moni on sijoitettu Baltian maihin.
Syynä korkean valmiuden joukkojen lisäämiseen on Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa.
Joukkoja korvamerkitään liittolaisten käyttöön
Nato aikoo lujittaa kykyään toimia kriiseissä ja konflikteissa esimerkiksi vahvistamalla komentorakennetta, kehittämällä puolustussuunnitelmia sekä viemällä aiempaa enemmän sotilaallisia varusteita valmiiksi joukkojensa käyttöön.
Stoltenberg ilmoitti, että itäisissä jäsenmaissa olevien taisteluosastojen kokoa kasvatetaan prikaatitasolle.
Ajatuksena on, että Nato-maissa ikään kuin korvamerkitään joukkoja, jotka olisivat tarvittaessa hyvin nopealla aikataululla tiettyjen liittolaisten käytettävissä.
Stoltenbergin mukaan nämä korvamerkityt joukot olisivat lähtökohtaisesti sijoitettuina kotimaihinsa, mutta harjoittelisivat säännöllisesti kohdemaansa joukkojen kanssa.
6:00
Katso myös: Naton historia pähkinänkuoressa: sotilasoperaatiot, laajentuminen ja merkittävimmät hetket