Madridin huippukokouksessa on myös tavoitteena edetä Suomen ja Ruotsin jäsenyyshakemusten käsittelyssä.
Sotilasliitto Nato moninkertaistaa korkean valmiuden joukkojensa määrän vahvistaakseen puolustustaan erityisesti itäisen Euroopan jäsenmaissaan.
Pääsihteeri Jens Stoltenberg kertoi maanantaina tiedotustilaisuudessaan, että Nato lisää korkean valmiuden joukkoja reilusti yli 300 000 sotilaaseen.
Aiemmin suoraan Naton komennon alla korkean valmiuden joukoissa on ollut yli 40 000 sotilasta, joista moni on sijoitettu Baltian maihin.
Syynä korkean valmiuden joukkojen lisäämiseen on Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa.
Ilmoitus puolustuksen vahvistamisesta annettiin Naton huippukokouksen aattona. Stoltenbergin mukaan puolustuksen vahvistamisessa on kyseessä mittakaavaltaan suurin Naton yhteisen puolustuksen tarkistus sitten kylmän sodan.
Huippukokous alkaa tiistaina Espanjan pääkaupungissa Madridissa julkisella keskustelutilaisuudella ja juhlaillallisella.
Lue myös: Helpottaako Suomen Nato-jumi? Presidentti Niinistö toiveikkaana: "Yritystä on nyt selvästi enemmän"
Joukkoja korvamerkitään liittolaisten käyttöön
Nato aikoo lujittaa kykyään toimia kriiseissä ja konflikteissa esimerkiksi vahvistamalla komentorakennetta, kehittämällä puolustussuunnitelmia sekä viemällä aiempaa enemmän sotilaallisia varusteita valmiiksi joukkojensa käyttöön.
Stoltenberg ilmoitti, että itäisissä jäsenmaissa olevien taisteluosastojen kokoa kasvatetaan prikaatitasolle.
Ajatuksena on, että Nato-maissa ikään kuin korvamerkitään joukkoja, jotka olisivat tarvittaessa hyvin nopealla aikataululla tiettyjen liittolaisten käytettävissä.
Stoltenbergin mukaan nämä korvamerkityt joukot olisivat lähtökohtaisesti sijoitettuina kotimaihinsa, mutta harjoittelisivat säännöllisesti kohdemaansa joukkojen kanssa.
Lisää yksityiskohtia kuultaneen huippukokouksen aikana, kun päätöksiä asiasta tehdään. Yksittäiset Nato-maat saattavat esimerkiksi antaa lupauksia siitä, kuinka paljon joukkoja ne lupaavat ennakolta itäisten liittolaisten käyttöön.
Stoltenberg ennakoi, että Naton toimintaa vahvistetaan esimerkiksi Puolassa. Uutistoimisto AFP:n mukaan Saksa on aiemmin ilmoittanut ottavansa vastuuta Liettuaan tulevasta Nato-prikaatista.
Lue myös: Nato-huippukokous alkaa tiistaina – asiantuntija ei odota vielä ratkaisua Suomen jäsenyyteen: "Näyttää vielä epävarmalta"
Stoltenberg ei tee lupauksia edistymisestä
Suomi on kutsuttu mukaan Madridin huippukokoukseen Naton kumppanimaana, ja Suomen valtuuskuntaa johtaa presidentti Sauli Niinistö.
Pääsihteeri Stoltenberg on tyytyväinen, että Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan, presidentti Niinistö ja Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson ovat hyväksyneet kutsun tavata tiistaina Madridissa.
Tavoitteena on, että Suomen ja Ruotsin jäsenyyshakemusten käsittelyssä päästäisiin eteenpäin.
– En tee mitään lupauksia, mutta voin vakuuttaa, että työskentelemme aktiivisesti etenemisen varmistamiseksi, Stoltenberg sanoi.
Suomi ja Ruotsi hakivat sotilasliiton jäsenyyttä toukokuussa, mutta jäsenyyskeskusteluja ei ole päästy aloittamaan Turkin vastustuksen vuoksi. Stoltenbergin mukaan kaikkien liittolaisten turvallisuushuolet on huomioitava.
Lue myös: Stoltenberg: Hyvä keskustelu Erdoganin kanssa – ensi viikolla jatketaan
Andersson toivoo nopeaa etenemistä
Stoltenberg keskusteli lauantaina Erdoganin kanssa ja maanantaina Ruotsin Anderssonin kanssa. Stoltenberg ja Andersson antoivat lyhyet lausunnot tapaamisensa jälkeen.
Andersson kertoi toivovansa, että Turkin kysymykset Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksista pystytään ratkaisemaan lähitulevaisuudessa, ihanteellisesti jopa ennen Naton huippukokouksen alkua.
2:12
Turkin presidentti Erdogan torjui jälleen Suomen ja Ruotsin jäsenyyshakemukset Natoon