Turkin presidentti Erdoganin mukaan Turkin kielteinen suhtautuminen ei tule muuttumaan Naton huippukokouksessa.
Presidentti Sauli Niinistön ja Ruotsin pääministeri Magdalena Anderssonin on määrä keskustella tänään Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin kanssa kokouksen alla.
Lue lisää: Tältä näyttää Nato-viikon aikataulu – Madridin huippukokous vauhtiin tiistaina
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Toni Alaranta pitää Suomen, Ruotsin ja Turkin neuvottelutilannetta edelleen hankalana.
– Edelleen vaaditaan konkreettisia tekoja. Herää kysymys, mitä ne sitten voisi olla, jos ei riitä, että Ruotsi rukkaa tällä hetkellä lainsäädäntöään, Alaranta sanoo Uutisaamun haastattelussa.
Ruotsin optimismi ihmetyttää
Ruotsin Andersson piti eilen tiedotustilaisuuden, jossa hän vaikutti toiveikkaalta ratkaisun löytymisen suhteen. Alaranta kummastelee Anderssonin ja ruotsalaisten optimismia.
– En tiedä, yrittävätkö he pitää positiivista mielialaa yllä vai tietävätkö he jotain, mitä minä tai muut emme tiedä siitä, mitä siellä neuvotteluissa on odotettavissa, Alaranta sanoo.
– Minun on vaikea nähdä, että tilanne tästä mihinkään aukeisi nopeasti, jos Turkki ei myös ota selkeästi vasta-askelia, hän jatkaa.
Eikä Turkilla vaikuta olevan kiire.
– Eilen tuli tietoja siitä, että turkkilaiset virkamiehet valmistautuvat jatkamaan tätä tarvittaessa kuukausia, Alaranta sanoo.
Lue lisää: Helpottaako Suomen Nato-jumi? Presidentti Niinistö toiveikkaana: "Yritystä on nyt selvästi enemmän"
Onko Yhdysvallat lisäämässä painetta?
Yhdysvallat ei ole ottanut Suomen, Ruotsin ja Turkin välisessä kiistassa selkeää neuvotteluroolia huolimatta merkittävästä asemastaan Naton sisällä. Kyse on Turkin ja Yhdysvaltojen keskinäisistä ongelmista.
– Ne liittyvät ensisijaisesti PKK-liitännäisiin ryhmiin Syyrian suunnalla ja Yhdysvaltojen harjoittamaan Syyria-politiikkaan, mikä on Turkille punainen vaate. On myös asekauppaa, Alaranta listaa.
– Yhdysvalloissa ajatellaan, että kaikki tämä tulee pöytään, jos he lähtevät kahdenvälisiin neuvotteluihin Erdoganin kanssa. Siihen he eivät ole toistaiseksi valmiita tai halukkaita, hän jatkaa.
Alaranta uskoo, että Yhdysvallat voivat lisätä painetta Turkin suuntaan mahdollisesti Madridin kokouksen jälkeen.
– Yhdysvallat ei ole halunnut antaa kuvaa, että se painostaisi tärkeää Nato-liittolaistaan. Naton päätöksentekoon liittyy se, että kaikki nykyiset jäsenmaat pystyvät esittää tällaisia vastalauseita, hän huomauttaa.
Katso koko Uutisaamun haastattelu jutun yllä olevalta videolta.